VTT ja LUT-yliopisto ovat tehneet Lappeenrannan kaupungin ja 11 energiayhtiön toimeksiannosta selvityksen ydinkaukolämmön mahdollisuuksista ja toteuttamisen esteistä. Myös Tampereen Energia osallistui hankkeeseen.

Selvityksestä käy ilmi, että ydinkaukolämmön tuotanto voisi käynnistyä Suomessa aikaisintaan 2030-luvulla. Aikataulu on mahdollinen, kun suunnittelussa keskitytään pelkkää lämpöä tuottavaan pienydinreaktoriin.

– Kun reaktori tuottaa vain kaukolämpöä, se on helpompi, edullisempi ja nopeampi toteuttaa. Laitoskomponentit voidaan rakentaa tehtailla sekä konepajoilla ja tuoda valmiina asennuspaikalle. Tämä on yksinkertaisempaa ja halvempaa verrattuna esimerkiksi 100 kertaa suurempaan Olkiluoto 3:n työmaahan, VTT:n projektipäällikkö Ville Tulkki toteaa.

– Tämän kaltaista hanketta voidaan verrata esimerkiksi Naistenlahti 3 -voimalaitosprojektiin, Tampereen Energian Business Intelligence Manager Juko Vähätiitto antaa esimerkin.

Perinteisestä ydinreaktorista pelkkää lämpöä tuottava pienreaktori eroaa myös siten, että se ei tuota lainkaan höyryä eli se on turvallisempi käyttää. Näin ollen pienydinreaktori voidaan sijoittaa lähemmäs asutusta. Parhaillaan Tampereen kaupunki selvittää, minne pienydinreaktorin voisi kaavoittaa. Paikallisten poliitikkojen aloitteesta käynnistynyt työ on vielä kesken.

– Selvityksen perusteella paras paikka reaktorille on sellainen, jossa on jo ennestään alueen muuta käyttöä rajoittavaa teollisuutta. Tällaiset alueet ovat tyypillisesti kaukana tiheästä asutuksesta, mutta kuitenkin jokseenkin lähellä kaukolämpöverkkoa, Ville Tulkki kertoo.

Pienydinreaktori olisi vientituote, joka toisi Suomeen jopa 1,7 miljardin investoinnit

Selvityksen mukaan ydinkaukolämmön pilotoinnista tekee haastavaa se, että siihen liittyvän teknologian kypsyysaste on matala. Kansainvälisesti on käynnissä joitakin pienydinreaktorihankkeita, mutta kooltaan ne ovat usein liian suuria muiden kuin Helsingin kokoisen kaupungin käyttöön. Lisäksi kansainvälisille hankkeille on tyypillistä, että niissä kehitettävät reaktorit tuottavat lämmön ohella sähköä.

– Kehittäminen on otettava haltuun Suomessa. Muuten emme voi luottaa siihen, että ydinvoiman kehittäminen etenee meille hyödyllisimmällä tavalla, Juko Vähätiitto alleviivaa.

Samalla Suomeen syntyisi uusi vientituote.

– Jos 1 % Euroopan kaukolämmöstä tuotettaisiin suomalaisilla pienreaktoreilla, se tarkoittaisi noin 17 reaktoria eli jopa 0,8–1,7 miljardin euron investointeja. Mitä kotimaisempaa ratkaisua käytetään, sitä suurempi osa euroista ja osaamisesta jää Suomeen, Vähätiitto arvioi taloudellisia vaikutuksia.

Perinteinen malli ei ole mahdollinen

Selvityksestä käy ilmi, että ydinkaukolämmön riittävän nopea kehittyminen markkinavetoisesti on hyvin epätodennäköistä.

– Teknologian lisäksi myös kesken olevaan lainsäädäntöön sekä kaavoitukseen liittyy epävarmuuksia, jotka lisäävät ensimmäisiin projekteihin liittyviä riskejä, VTT:n Ville Tulkki toteaa.

Tästä syystä ydinkaukolämpöpilottia ei voida toteuttaa perinteisellä tavalla. Nykyisessä mallissa energiayhtiö vastaa selvityksistä, investoi voimalaitokseen ja hakee sille energiatukea.

– Kaukolämpötoimijoiden näkökulmasta paras vaihtoehto on, jos pilotti toteutetaan valtiovetoisesti kuten ensimmäinen kuulento aikanaan. Kyseistä hanketta johti merkittävä taho eli valtion valtuuttama NASA. Näin ollen mukaan voitiin valita parhaat mahdolliset toimijat, jotka olivat kykeneviä suorittamaan annetun tehtävän kohtuuhintaan, Juko Vähätiitto vertaa. 

Käytännössä pilotin voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että valtio investoi pienydinreaktoriin, ja energiayhtiöt sitoutuvat ostamaan sen tuottaman lämmön. Tällöin pilottireaktori toteutetaan sen energiayhtiön alueelle, jolla on suurin valmius lähteä mukaan projektiin ja viedä se loppuun asti.

Myös Tampereen Energia voisi ostaa ydinkaukolämpöä tulevaisuudessa

Juko Vähätiiton mukaan myös Tampereen Energia näkee tärkeäksi, että ydinkaukolämpöä edistetään.

– Fossiilisista polttoaineista luopuminen on ykköstavoitteemme. Tällä hetkellä olemme panostaneet biopolttoaineisiin, mutta tutkimme jatkuvasti erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Vähätiiton mukaan ydinvoima on biopolttoaineiden ohella yksi harvoista fossiilittomista vaihtoehdoista, joka on mittakaavaltaan niin suuri, että se mahdollistaisi Tampereen kokoisen alueen lämmön tuotannon.

– Matka poliittisesta prosessista toteutukseen on pitkä, sillä yksistään kaavoitus voi kestää jopa viisi vuotta. Sillä välin edistämme muita polttoon perustumattomia ratkaisuja kuten esimerkiksi sähkökattiloita ja Power-to-Gas-hanketta. On kuitenkin muistettava, että jos työtä kaukolämpöreaktorien eteen ei aloiteta tänään, ydinkaukolämmön tuotanto voi siirtyä jopa vuosikymmenellä, Vähätiitto summaa.

Selvityksen perusteella Tampereen Energia Oy, Porin, Kuopion ja Lappeenrannan Energia Oy:t, Imatran Lämpö Oy sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon tulevalle hallitukselle. Organisaatiot esittävät, että tulevan hallituskauden aikana kaukolämpöreaktoreille valmistellaan valtakunnallinen strategia. Myös pienydinvoimaloita koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa samalla, kun ensimmäiset pienydinvoimalapilotit käynnistetään.

Katso lisää