Puun energiakäyttö edistää vihreää siirtymää – tuore selvitys auttaa arvioimaan polttoainehankinnan kestävyyttä

Fossiilisille polttoaineille etsitään yhä kiihtyvässä määrin vaihtoehtoja – Suomessa puu on tärkeä materiaali uusiutuvan energian tuotannossa. Tampereen Sähkölaitoksen laatima selvitys tunnisti kolme keskeistä teemaa, jotka auttavat arvioimaan ja kehittämään puun energiakäytön kestävyyttä.

 

Puu on Suomen yleisin uusiutuvan energian lähde ja sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Parhaimmillaan bioenergian käyttö mahdollistaa jopa hiilinegatiivisten ratkaisujen toteuttamisen.

Suomessa puuta käytetään erityisesti lämmöntuotantoon sekä siihen yhdistettyyn sähköntuotantoon. Sillä on siis tärkeä merkitys energiantuotannon huoltovarmuuden varmistamisessa: kotimaisella polttoaineella voidaan korvata fossiilisia tuontipolttoaineita kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Kotimaisella puuenergialla on myös tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, sillä sen käyttö luo Suomeen työpaikkoja ja lisää muun muassa vientituloja. Samalla se edistää kiertotaloutta, kun teollisuuden sivutuotteet voidaan hyödyntää energiapuuna.

 

Biomassan hankinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kestävyyteen

Hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta bioenergiaan kohdistuu myös kipukohtia, joista valtaosa liittyy polttoaineena käytettävän biomassan hankintaan.

Tampereen Sähkölaitoksen toteuttama selvitys osoittaa, että haasteista huolimatta puun energiakäyttö on mahdollista toteuttaa kestävästi. Bioenergian hyödyt eivät mitätöidy, kun polttoaineen hankinnassa tehtävät päätökset huomioivat

  • metsien riittävyyden
  • bioenergian elinkaaripäästöt
  • luonnon monimuotoisuuden.

 

Puun kysyntä kasvaa – polttoon perustamattomiin ratkaisuihin investoiminen tuo joustoa

Polttoaineen saatavuus on puun energiakäytön perusedellytys, ja lähivuosina sekä metsä- että energiateollisuuden puuntarve tulee lisääntymään. Taustalla vaikuttavat muun muassa Venäjän tuonnin pysähtyminen sekä uusien voimalaitoksien käyttöönottaminen esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä. Vaikka seuraavina vuosian puun kulutus kasvaa, kulutus ei jatku nousujohteisena loputtomasti. Esimerkiksi Tampereella suurin kulutushuippu tullaan näkemään vuonna 2024, jonka jälkeen puun kysyntä laskee muun muassa uusien energiantuotantomuotojen käyttöönoton myötä. Myös uusi rakennuskanta on aiempaa energiatehokkaampaa, mikä vähentää kaukolämmön tarvetta.  

Metsien riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota paitsi nyt myös tulevaisuudessa. Metsien määrä ja ominaispiirteet sekä puunkäytön määrä vaihtelevat ympäri Suomen, joten puun saatavuudessa ja kestävässä käytössä on alueellisia eroja. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ja rannikkoalueilla kuten pääkaupunkiseudulla kestävästi tuotettua puuta ja metsäteollisuuden sivuvirtoja on vaikeasti saatavilla, joten kyseisillä alueilla bioenergia ei ole toimiva ratkaisu suuressa mittakaavassa. Kestävää ei ole sekään, että sisämaassa kysyntä täytettäisiin metsien tarjoamien hiilivarastojen ja virkistysarvojen kustannuksella.

Jos kestävästi korjatusta puusta tulee pulaa, on puun käyttöä voitava vähentää. Tampereen Sähkölaitos on investoinut myös polttoon perustumattomiin ratkaisuihin kuten HVT30-datasalin hukkalämpöjen talteenottoon ja sähkökattilaan. Parhaillaan selvitetään myös Naistenlahti 3 -laitoksen lisälämmöntalteenottoa sekä mahdollisuutta hyödyntää biohiilen ja synteettisen polttoaineen tuotannon hukkalämpöjä.

Lue lisää energiapuun riittävyydestä.

Polttoaineena käytettävien jakeiden valinnassa on käytettävä harkintaa

Selvitys osoittaa, että energiatuotannon kestävyyteen vaikuttavat myös polttoaineena käytettyjen jakeiden ominaisuudet. Suomessa energiapuuta ei kaadeta vain polttamista varten, vaan se syntyy metsäteollisuuden oheistoimintana. Energiatuotantoon käytettävät biomassajakeet kuitenkin eroavat elinkaaripäästöiltään.

Pienin ilmastovaikutus syntyy, kun polttoaineena käytetään nopeasti hajoavia jakeita. Esimerkiksi kuori, sahanpuru ja oksat hajoavat muutamissa vuosissa myös metsässä, jolloin niiden polttaminen energiaksi ei vaikuta merkittävästi hiilitasapainoon. Kantojen ja juurakoiden kaltaisten hitaasti hajoavien jakeiden hyödyntäminen energiaksi sen sijaan lisää ilmastopäästöjä lyhyellä aikavälillä, kun kymmenien vuosien sijaan hiili vapautuu välittömästi.

Jakeiden valinnan lisäksi päästöihin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota korjuussa käytettäviin laitteisiin sekä logistiikkaan. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen puu hankitaan Pirkanmaalta, jolloin logistiikan päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi.

Tulevaisuudessa jakeiden elinkaaripäästöihin on mahdollista vaikuttaa myös teknologian avulla. Hiilidioksidin talteenottolaitteistojen (BECCS) kaltaiset innovaatiot mahdollistavat puunpoltosta syntyvän hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, jolloin hiili ei pääse vapautumaan. Toistaiseksi lainsäädäntö on EU:ssa kesken, mutta selvityksiä hiilidioksidin talteenoton kannattavuudesta tehdään parasta aikaa.

Lue lisää puun energiakäytön ilmastovaikutuksista. 

Osa hakkuutähteistä on syytä jättää metsään

Aina kun metsää uudistetaan tai hoidetaan, siellä elävien lajien olosuhteet muuttuvat. Pitkällä aikavälillä tämä on johtanut Suomen luontotyyppien uhanalaistumiseen, joten energiapuun hankintaan liittyy aina myös kysymys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa monimuotoisuuden säilyttämiseen ovat korjuumenetelmiin ja -kohteisiin liittyvät valinnat. Oleellisinta on varmistaa, että erilaisia metsän rakennepiirteitä on olemassa myös hakkuiden jälkeen.

Energiapuuksi kerättävien hakkuutähteiden vaikutus kasvilajistoon on suhteellisen vähäinen, jos niitä verrataan hakkuisiin, jotka jo itsessään muuttavat metsän olosuhteita. Vaikutuksia voidaan pienentää entisestään, jos osa hakkuutähteistä jätetään keräämättä. Esimerkiksi metsiin jätetyt järeät puut ja eri lahoamisasteessa olevat lahopuut ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Myös kantoja ja juurakoita on hyvä kerätä mahdollisimman vähän.

Tällä hetkellä energiayhtiöiden biodiversiteettityötä ohjaa muun muassa Energiateollisuus ry:n julkaisema biodiversiteettitiekartta. Kartan myötä energia-ala sitoutuu edistämään luonnon monimuotoisuutta niin, että vuoteen 2035 mennessä alan kokonaisvaikutus on nettopositiivinen​.

Myös Tampereen Sähkölaitos on sitoutunut kehittämään toimintaansa kartan ohjaamalla tavalla. Nykyisellään Tampereen Sähkölaitos esimerkiksi edellyttää polttoaineen toimittajiltaan, että puu tulee metsistä, joiden hoito on todistetusti kestävän metsänhoidon periaatteiden ja toimien mukaisia. Polttoainejakeiden valinnan sekä metsänhoitovaatimusten lisäksi polttoaineenhankinnan kestävyyttä edistetään kannustamalla metsäsertifiointien ja metsänhoitosuositusten kehittämiseen.

Lue lisää bioenergian vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tarvitaan toimia sekä hiilinielujen kasvattamiseksi että fossiilisen tuotannon korvaamiseksi. Kun metsien hyödyntäminen on kansallisesti sopivalla tasolla ja huomioi sekä ilmastovaikutukset että luonnon monimuotoisuuden, se on mahdollista.

Voit lukea selvityksen kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.