Sähköpula - mitä se tarkoittaa ja voiko siihen varautua?

08.11.2022 kello 14.18

Sähköpulatilanne Suomessa syntyy, jos sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan suomalaisten sähkönkulutusta. Sähköpula päättyy, kun tuotanto riittää taas kattamaan kulutuksen. Sähköä on koko ajan tuotettava yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. 

Miksi sähköpulasta puhutaan nyt?

Sähköpulan riski on ollut olemassa aina, se ei ole uusi asia. Riskin ajatellaan nyt kuitenkin kasvaneen, koska energian tuonti Venäjältä on loppunut ja säästä riippuvaisen tuulivoiman tuotannon merkitys on kasvanut. Tuotantovajeen tai merkittävän voimalaitoksen tai sähkön siirtolinjan vika on aiemmin voitu korjata helpommin tuonnilla.

Sähkön riittävyyttä arvioidaan kantaverkkoyhtiö Fingridissä jatkuvasti. Siellä on keinoja sekä hillitä kulutusta että lisätä sähkön tuotantoa, jos riski alkaa kasvaa. Asiakkaiden sähköjen säännöstely kiertävillä sähkökatkoilla on viimeinen keino tilanteen tasapainottamiseksi.

Päätökset rajoituksista tekee aina kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Voiko sähköpulan riskiin vaikuttaa?

Yksittäinen suomalainen voi pienentää sähköpulan riskiä käyttämällä sähköä erityisen säästeliäästi tilanteissa, joissa sähkönkulutus on yleensä Suomessa suurta: kylmimpinä pakkaspäivinä arkiaamuisin ja iltapäivisin. Suomalaisissa kodeissa eniten sähköä kuluttavat tyypillisesti lämmitys, kodinkoneet ja saunominen.

Miksi sähköpulassa pitää katkoa sähköjä?

Sähköpula on poikkeustilanne, jossa toteutettavat toimenpiteet, myös mahdolliset sähkökatkot, toteutetaan sen vuoksi, että tilanne pysyisi hallinnassa ja laaja hallitsematon sähköverkon romahtaminen vältetään.

Jos sähköä on saatavilla vähemmän kuin kulutus vaatisi, Fingrid arvioi, kuinka paljon sähkökuormaa pitää ottaa pois verkosta, jotta koko Suomen kattava sähköverkko pysyy toiminnassa.

Esimerkiksi Tampereelle voi tulla Fingridiltä käsky, että Tampereen Sähköverkon on vähennettävä sähkötehoa 10 prosenttia. Silloin Sähköverkon valvomossa lasketaan, mitä alueita tai kaupunginosia syöttävien keskijännitelähtöjen tehomäärä vastaa tarvittavaa kymmentä prosenttia.

Fingrid kertoo myös, mihin aikaan katkon on alettava. Tampereen Sähköverkko viestii katkosta asiakkaille etukäteen mahdollisuuksien mukaan. Viestintä on helpompaa tilanteissa, joissa saamme tiedon katkoista etukäteen kuin jos tilanne syntyy yllättäen. Tällaisia tilanteita varten on olemassa valmiit suunnitelmat ja toimintatavat ja tilanteita on harjoiteltu.

Miten sähkökatkot kohdennetaan?

Sähköpulaa varten suunnittelemamme sähkökatkot on pyritty kohdentamaan niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnan toiminnalle ja ne kohdentuvat pääosin kotitalouksiin. Katkot joudutaan kuitenkin toteuttamaan käytännön syistä lähes kaupunginosalaajuudella, joten niiden piiriin osuu väistämättä myös palveluita, kauppoja ja teollisuutta.

Katkot eivät koske yhteiskunnan kaikkien kriittisimpiä toimintoja, kuten sairaaloita ja merkittäviä sähköntuotantolaitoksia.

Usein ehdotetaan, että sähköpulatilanteessa pitäisi esimerkiksi sammuttaa katuvaloja, mutta tämäntyyppiset hajanaiset toimet eivät riitä todellisessa tilanteessa, eikä niillä saada tilanteen vaatimalla tavalla sähkötehoa nopeasti pois.

Energiansäästö sinänsä on tärkeä keino vähentää kulutusta, jolloin sähköpulan riski pienenee. Kannustammekin asiakkaitamme säästämään sähköä omaan ympäristöön soveltuvilla keinoilla.

Miten sähkökatkoon voi varautua?

Sähkökatkoon on aina hyvä varautua ja miettiä, miten selviän ilman sähköä. Normaaliaikoina sähkökatkot johtuvat yleensä myrskyn kaatamista puista sekä toisaalta sähköjä katkeaa varomattoman maankaivuun seurauksena. Sähköpulan takia Tampereella ei ole sähköjä katkottu 1970-luvun jälkeen.

Jos sähköt katkeavat sähköpulan vuoksi, tärkeintä on säilyttää maltti ja odottaa, että sähköt jälleen palautuvat. Katkojen on suunniteltu kestävän enintään kaksi tuntia kerrallaan yhdellä alueella. Katkoja kierrätetään eri alueilla vuorotellen, kunnes sähköntuotantoa on taas riittävästi.

Varautumisvinkkejä:

  • Kirjaudu Tampereen Sähköverkon Sähkis-palveluun ja tilaa viestit sähkökatkoista matkapuhelimeesi
  • Jos sinulla on tärkeitä, akkukäyttöisiä laitteita, pidä akut ladattuina.
  • Paristoilla toimiva radio ja siihen paristoja
  • Paristoilla toimiva taskulamppu ja siihen paristoja
  • Polttopuita, jos käytössäsi on takka tai puuliesi

Lisää varautumisvinkkejä: https://72tuntia.fi/

Tarvitsenko oman aggregaatin?

Jos kyseessä on kahden tunnin sähkökatko normaalissa kotitaloudessa, aggregaatille ei ehkä ole tarvetta. Kiinteistöt eivät merkittävästi kylmene kahdessa tunnissa, eikä jääkaappi tai pakastin lämpiä, jos ovia pidetään kiinni.  Matkapuhelinten ja tietokoneiden akut kestävät useimmiten kahden tunnin katkon, mutta modeemit eivät toimi sähkökatkon aikana.

Sähkönsaannin kannalta kriittisten toimijoiden, kuten hengitystukipotilaiden, on syytä tehdä oma riskinarvionsa ja harkita huolellista varautumista. Pidempi sähkökatko on mahdollinen myös normaalissa tilanteessa esimerkiksi laitevian vuoksi.

Mistä saan tietoa tulevista sähkökatkoista?

Jos sähkönjakelua rajoitetaan, viranomaiset viestivät siitä valtakunnallisin häiriötiedottein ja me pyrimme ilmoittamaan siitä sekä tekstiviestillä että nettisivullamme. Myös media seuraa tilannetta sekä digimedioissa että radiokanavilla. Kantaverkkoyhtiö Fingridin tiedotusta kannattaa seurata osoitteessa www.fingrid.fi.

Omat yhteystiedot kannattaa pitää aina ajan tasalla Sähkis-palvelussa:

Tampereen Sähköverkon Sähkis-palvelu