Jo 130 vuotta asiakkaamme apuna

Vuonna 1882 Suomessa tapahtuu jotain ennennäkemätöntä: syttyy sähkövalo!

Noin kuusi vuotta myöhemmin, marraskuun 15. päivän iltana vuonna 1888 Tampereen kaupungin oma sähkölaitos valaisee ensimmäistä kertaa kaupunkia. Samalla hetkellä maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloittaa toimintansa.

Tampereen Sähkölaitos on ollut Pirkanmaan luotettava voimanlähde jo yli sadan vuoden ajan.

Tutustu pitkään ja värikkääseen historiaamme!

1882

Sähkön käyttö Suomessa alkaa. Sähkövalo syttyy ensimmäistä kertaa Tampereella Finlaysonin kutomosalissa.

 

1888

Öljylamput eivät riitä. Kaupunki tarvitsee sähköisen katuvalaistuksen. Tampereen kaupunki perustaa maamme ensimmäisen kunnallisen sähkölaitoksen.

 

1891

Sähkölaitos saa ensimmäisen oikeutensa Tammerkoskeen. Ensimmäinen vesivoimalaitoksemme valmistuu keskiputokseen.

 

1910

Sähköistämme Tampereen teollisuuden kasvua. Tammerkoski jauhaa niin paljon sähköä, että sitä riittää myytäväksi Klingendahlille ja Puuvillatehtaalle.

 

1912

Ensimmäinen hallintorakennuksemme valmistuu Satakunnankadun varteen aivan vesivoimalaitoksemme lähelle

 

1915

Sähköntarve Tampereella kasvaa. Nokialla valmistuu vesivoimalaitos, jonka tuottoa siirretään Pispalan kautta Tampereen Ratinaan uutta ilmajohtoa pitkin.

 

1919

Ratinan höyryvoimalaitos käyntiin halkoenergialla, myöhemmin kivihiilellä. Tampereen sähköntarve saadaan turvattua 1930-luvulle asti.

 


1932

Tampereen väkiluku kasvaa huimasti 1930-luvun aikana. Keskiputouksen uusi voimalaitoksemme valmistuu ja moninkertaistaa sähköntuotannon.

 

1938

Tampereen kasvu aiheuttaa riippuvuuden ostosähköstä. Sähkölaitos tulee osaksi valtakunnallista kantaverkkoa. Energiaa virtaa Imatralta asti.

 

1948

Sähkölaitos palvelee jo 25 000 asiakasta, johdinautot tulevat katukuvaan palvelemaan kaupunkilaisten liikkumista. Tampereen väkiluku on noussut jo melkein sataan tuhanteen.

 

1957

Tampere tarvitsee liikennevalot. Tampereen ensimmäinen "varoitusvalo" sijoitetaan Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan. Autoliikenne vilkastuu 1950–1960-luvuilla.

 

1959

Asiakaspalvelumme on siirtymässä uuteen aikaan. Laskutusjärjestelmämme on IBM:n reikäkortti.

 

1960-luku

Tampere kasvaa nopeammin kuin energiantuotanto. Tarvitaan suuret suunnitelmat ja isot asumisratkaisut.

 

1964

As Oy Länsipuisto nauttii ensimmäisenä kaukolämmityksestä Hämeenpuistossa.

 

1964

Kaukolämpöverkosto laajenee huomattavasti – myös Kalevassa, koska Hakametsän jäähalli valmistuu pian.

 

1966

Valoa pimeimpään hetkeen jo puoli vuosisataa. Tampereen Valoviikot avataan juhlamenoin. Ensimmäiset valokuviot tuotiin Saksan Essenistä.

 

1966

Kaupunki kasvaa, samoin merkittävä riippuvuus Imatran Voiman ostosähköstä. Suurenevaan sähkövirtaan tarvitaan uusi Kalevan päämuuntoasema: miehittämätön, kaukokäyttöinen ja moderni.

 

1968

Tampere elää raskaan polttoöljyn aikaa. Kaupin kallioon louhitaan öljykäyttöinen lämpökeskus ja suuri öljyvarasto odottamaan viereen rakentuvan Naistenlahden voimalaitoksen syntyä.

 

1960–1970-lukujen vaihde

Tieteen ja teknologiauskon aikaa. Tampereella meinattiin tehdä myös pieni taskuydinvoimala Kaupin Pirunvuoreen louhittuna, mutta meinaamiseksi jäi.

 

1970-luku

Lämpöä lähiöihin. Hervanta, Kaukajärvi, Tesoma, Lielahti... Kaukolämpö laajenee kattamaan uusia alueita sitä mukaa kun kaupunki kasvaa.

 

1970

Tamperelainen sähköverkko on jo yli 1000 kilometriä, jakelumuuntamoitakin lähes 400.

 

1970

Myös sähkölämmitys yleistyy, samoin kodinkoneiden määrä.

 

1971

Valtavan kokoinen lääke Tampereen kasvukipuihin valmistuu: Naistenlahden voimalaitos, osa 1 otetaan käyttöön.

 

1973

Bensapaniikki. Maailmanlaajuinen öljykriisi pakottaa tiivistämään rakennusten lämmöneristystä. Öljyn hinta nousi rajusti, suuri osa kaukolämmöstä tuotettiin öljyllä, ja talvet olivat vielä 70-luvulla oikeita talvia.

 

1977

Naistenlahti 2 otetaan käyttöön kotimaisella turpeella. Sitä kun saadaan lähiseudulta. Öljyä pidetään riskinä, jonka hinnanvaihteluilta pitää suojautua.

 

1983

Myös Naistenlahti 1 muutetaan turvekäyttöiseksi, joten öljyrekkojen virta tyrehtyy. Tilalle tulevat rautatiekuljetukset ja Vapon turverekat. Öljyn rikkipäästöjen poistuminen paransi keskustan ilmanlaatua huomattavasti.

 

1985

Tampella myy kaupungille vesivoimalaitoksensa, joten tamperelaiset saavat lisää sähköä Tammerkosken yläputouksesta.

 

1987

Turveralli Naistenlahteen on kiihkeimmillään. Neljä Vapon turverekkaa tunnissa, koko ajan.

 

 

1988

Maakaasu otetaan polttoainevalikoimaan. Lielahden maakaasuvoimalaitos otetaan käyttöön kombivoimalaitoksena. Tamperelainen teollisuus on jo innostunut kaasun käytöstä, joten erillinen maakaasun jakeluverkosto Tampereella kehittyy.

 

1989

Maakaasu nousee Sähkölaitoksen tärkeimmäksi polttoaineeksi, turpeen käyttö vähenee, öljy säilyy lähinnä merkittävänä tukipolttoaineena. Rikittömän maakaasun käyttö parantaa ilmanlaatua entisestään.

 

1993

Sähkölaitos 100 vuotta: valoa, voimaa ja vaurautta.

 

1995

Suomi EU:n jäseneksi, sähkömarkkinat auki. Ensin isot asiakkaat saavat mahdollisuuden ostaa sähkönsä miltä tahansa sähköyhtiöltä, seuraavina vuosina myös pienemmät sähkönkuluttajat.

 

1995

Sähköverkkomme yhdistää jo 3 lämmitysvoimalaitosta, 2 vesivoimalaitosta ja 10 päämuuntoasemaa sekä kaikki Tampereen kaupunginosat lännessä, idässä ja etelässä.

 

1996

Tammerkosken yläputouksesta lisää vesivoimaa. Ostamme Finlaysonin vesivoiman ja sähköverkon sekä modernisoimme vesivoimalaitoksen.

 

1996

Sähkölaitoksen asiakas- ja tiedotuslehti Naps! julkaistaan ensimmäistä kertaa. Säännöllinen asiakaslehden julkaiseminen päättyi vuonna 2012.

 

1997

Sähkölaitoksesta tulee Suomen Hyötytuuli Oy:n osakas. Hyötytuuli-sähkö virtaa meren rannalta Porista ja myöhemmin myös Raahesta.

 

1997

Sähkölaitokselle uusi toimistorakennus, Ratinan sähkötalo.

 

1999

Uudeksi nimeksemme tulee Tampereen Sähkölaitos.

 

1999

Naistenlahti 1 modernisoidaan kombivoimalaitokseksi. Voimalaitos siirtyy polttamaan turpeen sijasta maakaasua, ja Tampereen keskustan ilmanlaatu kohentuu edelleen.

 

1999

Yhteistyö Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa alkaa. Tarjoamme edelleen asiakkaillemme Sähköstä Bonusta.

 

2000

Tammerkoskeen patomme päälle rakentuu kevyen liikenteen yhteys, Patosilta. Nykyään se on suosittu kulkuväylä ja rakkauslukkojen kasvualusta.

 

2002

Markat historiaan. Asiakkaamme saavat ensimmäiset euromääräiset sähkölaskut.

 

2003

Pirkkalan ja Ylöjärven kaukolämpö- ja maakaasutoiminnot ostettu.

 

2003

Historiamme ensimmäinen ympäristöraportti julkaistaan.

 

2005

Ratinaan uusi sähköasema ja lämpökeskus.

 

2005

Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy jatkavat tiiviissä yhteistyössä omina yhtiöinään.

 

2008

Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus palkittiin merkittävällä GE Edison Award-palkinnolla.


2009

Tampereen Sähkölaitos yhtiöitetään ja muodostuu viiden yhtiön konserni.

 

2009

Palatsinraitin silta- ja pato rakentuu Tammerkosken yläjuoksulla. Myös patomuurit kunnostetaan osaksi kaunista kaupunkikuvaa.

 

2010

Lähes kaikki sähkömittarit ovat jo kaukoluettavia. Sähköverkon suurinvestoinnin jälkeen niitä on Tampereella jo yli 100 000. Siirrymme sähkön arviolaskutuksesta kulutuslaskutukseen.

 

2010

Kaikki koteihin ja pienyrityksiin myytävä sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

 

2010

Jo yli 5000 asiakasta nauttii kaukolämmöstä. Myös kaukolämpö siirtyy mittareiden etäluentaan.

 

2010

Askeleita kohti sähkön pientuotantoa. Särkänniemi ja Nekalan lämpölaitos saavat ensimmäiset tuulivoimalansa.

 

2012

Ensimmäinen kaukojäähdytysasiakkaamme saa viilennystä Näsijärven vedellä. Jäähdytysverkko laajenee pian koko Tampereen keskustaan liikekiinteistöihin, konserttisaleihin ja datakeskuksiin.

 

2012

Kaupunginosia Tammerkosken yli yhdistävä Palatsinraitin silta avataan.

 

2013

Kaukolämmittäjät tarvitsevat erillislämpöä ja Pirkanmaa hajautettua lämmöntuotantoa. Sarankulman pellettilämpölaitoksemme on valmistuttuaan Suomen suurin.

 


2014

Muutamme Ratinassa vastaremontoituun Lämpötaloon.

 

2015

Hervannan hakelämpölaitos avataan. Hankimme yhä isomman osan uusiutuvista polttoaineistamme aivan lähiseuduilta työllistäen samalla pirkanmaalaisia puun ja hakkeen logistiikassa.

 

2015

Muutamme roskasi sähköksi ja lämmöksi. Tammervoiman Hyötyvoimalaitos avataan Tarastenjärvelle. Tampereen riippuvuus maakaasusta vähenee, kun roskapussi menee ja lämpö palaa.

 

2016

Tappara voittaa suomenmestaruuden (taas) ja me voitamme lähivuosina Euroopan mestaruuden. Saavutamme energiakäänteen ja täytämme EU:n määrittämät ilmastotavoitteet reilusti etuajassa.

 


2017

Uusiutuva, lähellä tuotettu ja Pirkanmaan työllisyyttä tukeva Lähisähkö-tuoteperhe julkistetaan. Lähisähkö tulee Tammerkoskesta, tuulesta ja Pirkanmaan metsistä. Samoin Lähilämpö ja Lähijäähdytys tulevat tamperelaisten kotikentältä. Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos valmistuu.

 

2018

Vietimme Tampereen Sähkölaitoksen 130-vuotisjuhlaa. Perustimme Tarasten aurinkopuiston, josta kuka tahansa voi vuokrata itselleen aurinkopaneelin ja tukea siten uusiutuvan energian lisäämistä. Tampereen Hiedanrannassa alkoi hiilidioksidinegatiivisen kaukolämmön kaupallinen tuotanto ensimmäistä kertaa Suomessa, kun Carbofex Oy alkoi tuottaa kaukolämpöä päätuotteensa biohiilen valmistuksen ohessa. 

Tampereen maauimala Kalevassa valmistui. Sen vesi lämpiää kaukojäähdytysverkon paluuvedellä, josta otetaan lämpö talteen ja näin jäähdytetty vesi palaa jälleen kaukojäähdytysverkkoon.

Maauimala

2019

Tampereen ja Kangasalan välinen voimajohdon saneeraustyö alkoi toukokuussa 2019. Noin 16 kilometrin matkalle alettiin rakentaa 88 korkeaa pylvästä ja niihin eri osuuksille myös Fingridin ja Elenian voimajohtoja. Suurprojekti kesti lähes vuoden 2020 loppuun saakka.

uusi voimajohto

2020

Keväällä 2020 alkoi uuden Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen rakentaminen. Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.
Lisätietoja hankkeesta löytyy naistenlahti.fi-nettisivuilta.

Naistenlahti 3

2021

Geolämpöporauksen pilotti alkoi Tampereen Tarastenjärvellä kesäkuussa 2021. Kyseessä on 15 suomalaisen energia-alan kaupunkiyhtiön yhteinen hanke.
Lisätietoa hankkeesta löytyy kaupunkilämpö.fi-nettisivuilta.

 

Takaisin ylös!