Tampereen Sähkölaitos oli mukana Glasgow’n ilmastokokouksessa
Glasgow’n ilmastokokous Skotlannissa oli Yhdistyneiden kansakuntien järjestämä konferenssi, johon YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen allekirjoittajamaat kokoontuivat tarkastelemaan ilmastopolitiikkaansa. Se alkoi 31. lokakuuta ja päättyi 13. marraskuuta.
Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin asiakirja, jossa päätettiin muun muassa, että maiden tulee tarkastella päästövähennyksiään jo ensi vuonna, eikä viiden vuoden kuluttua, kuten Pariisin sopimuksen mukaan piti tapahtua. Lisäksi fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa kokouksen päätösasiakirjassa, köyhemmille maille luvattiin enemmän rahallista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, maailman kolmanneksi suurin saastuttaja Intia asetti tavoitteekseen olla ilmastoneutraali vuoteen 2070 mennessä ja Kiina sekä USA sopivat yhteistyöstä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kokoukseen osallistui paikan päällä arviolta noin 25 000 ihmistä. Yksi heistä oli Tampereen Sähkölaitoksen Energiamarkkinat-yksikössä työskentelevä johtaja Jukka Joronen.
- Tampere on mukana monissa päästövähennyshankkeissa. Tampereen kaupungin, Sähkölaitoksen ja Pirkanmaan Jätehuollon omistama Ekokumppanit on tässä keskeinen toimija ja olen Ekokumppanien hallituksessa. Yksi hanke, jossa Ekokumppanit on mukana, on kansainvälinen Urb-En Pact -projekti. Sen tavoitteena on eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä luoda edellytyksiä, jotta kaupungit pystyvät vastaamaan EU:n fit for 55 -ilmastotavoitteisiin. Projektiin osallistuvien kaupunkien delegaatiot ympäri Eurooppaa tapasivat Glasgow’ssa ja sain kunnian olla mukana Tampereen delegaatiossa, Jukka Joronen kertoo.
Joronen oli projektissa ainoa mukana ollut energiayhtiön edustaja, joten hän pääsi vastailemaan kysymyksiin laajasti. Erityisesti tamperelainen kaukolämpö kiinnosti kokousvieraita.
- Monissa kaupungeissa on tahtoa käynnistää lämmitykseen erilaisia toimenpiteitä, mutta Euroopassa energiayhtiöt ovat pääasiassa kansallisen tason toimijoita, kun meillä ne ovat kaupunkitason toimijoita. Ainakin Ranskassa, Romaniassa ja Puolassa kaupungeilla on haaste löytää vastinkumppaneita, keiden kanssa edes puhua energia-asioista.
Jukka oli mukana Tampereen delegaatiossa, jossa muut osallistujat olivat apulaispormestari Aleksi Jäntti sekä Silva Vuopponen, Jari Saukko ja Ilari Rautanen Ekokumppaneista. Delegaatio lähti Helsingistä tiistaina 2.11. ja palasi samaan paikkaan lauantaina 6.11.
Jukka Jorosen Glasgow’n kokousviikko alkoi keskiviikkoaamuna kaupunkien ilmastotoimia käsittelevällä seminaarilla Edinburghin yliopiston tiloissa Glasgow’ssa. Ryhmäkeskusteluissa aiheina olivat eri ilmastotoimet.
- Olin paljon äänessä omassa ryhmässäni, sillä Puolan delegaatiossa uusiutuvan energian asiantuntija Piotr Banaszuk Bialystokin teknillisestä yliopistosta oli luonnollisesti hyvin kiinnostunut tekniikasta ja päästöjen vähentämisestä kaukolämpöjärjestelmässä. Minulla oli tähän runsaasti näkemyksiä juuri valmistuneen selvityksemme ansiosta. Se käsittelee polttoon perustumatonta kaukolämpöä. Puhuimme paljon sähkön käyttämisestä lämmitykseen sekä teho/energia-ongelmasta. Hiilivaltaista Puolaa korkea päästöoikeuden hinta rokottaa kovasti. Se tuo mahdollisuuksia tehdä isojakin toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.
Torstaina oli tapaaminen Glasgow’n kaupungintalolla: Siellä projektissa mukana olevien kaupunkien pormestarit pitivät puheita ja yliopiston järjestämillä luennoilla kerrottiin, millaista ilmastotyötä esimerkiksi Skotlannissa tehdään. Projektissa on mukana mallikaupunkeja, kuten Glasgow ja Tanskan Århus. Nämä majakkakaupungeiksi kutsutut kaupungit esittelivät päästöjen vähentämiseen tähtääviä projektejaan.
- Esimerkiksi Glasgow’ssa koteja lämmitetään kaasulla ja sähköllä. Siellä tehdään paljon kokeiluja, kuten pieniä kaukolämpöverkkoja ja energiayhteisöjä. Keinot ovat periaatteessa samoja kuin Tampereella, mutta siellä ne ovat pieniä, huippumoderneja. Suomessa kaupunkien kaukolämpöverkot ovat lähellä suuren mittakaavan energiayhteisöä. Niissä on mahdollisuus valita erilaisia energiantuotantomuotoja, mutta myös tehokkuutta skaalaedun kautta.
- Aivan tyhjästä rakennettu uusi pienen mittakaavan energiayhteisö pääsee heti soveltamaan juuri niitä tuotantoteknologioita, jotka ovat vähäpäästöisimpiä ja edullisimpia, kun taas olemassa olevat energiayhteisöt muuttuvat pienellä viiveellä. Esimerkiksi jos Tampereen järjestelmää katsoo parin vuoden päähän, ei olla kovin kaukana tuollaisesta projekteissa esitetyistä tavoitetiloista paikallisuuden, omavaraisuuden ja uusiutuvuuden suhteen. Kaupungin tasolla, kuten Tampereella, toiminta on tehokkaampaa ja isommassa mittakaavassa.
Perjantaina oli ohjelmassa yhteenvetoseminaari, jossa tehtiin vielä ryhmätyönä koosteita, mitä haasteita ja mahdollisuuksia on havaittu ja keskusteluissa kuultu. Samoin koottiin erilaisia raportteja, joiden perusteella rakennellaan eri kaupunkien loppuraportit projektiin.
- Lauantaina tapasimme EK:n Janne Peljon. Hän on ollut tekemässä sähköistymisselvityksiä Sitralla. Peljo oli menossa EK:n mandaatilla kuuntelemaan ilmastopaneelia. Samoin tapasimme Oras Tynkkysen, joka oli paikalla Sitran mandaatilla.
Jukka Jorosen matkan parasta antia olivat keskustelut toisten kaupunkien edustajien kanssa.
- Kuulimme, millaisia keinoja muualla on löydetty ja millaisiin energiainfrastruktuureihin päädytty – ja mitkä ovat niiden haasteet. Tuli tunne, että Suomessa on hyvin edistyksellisiä kaupunkeja. Euroopassa monet rakenteelliset asiat tekevät lämmitysjärjestelmän koordinoidun muuttamisen haastavammaksi kuin Suomessa. Suomi voi toimia joissain asioissa esimerkkinä.
Tekemisen taso oli vakuuttavaa.
- Oli huikeaa huomata, miten isoja projekteja on menossa, millä tavalla tiede tukee muutosta ja mitä eri maiden yliopistot tekevät asian eteen. Saimme ympäri maailmaa huippuprofessoreita etäyhteydellä kertomaan mittaamisesta ja muista keinoista.
Ilmastomielenosoitus Glasgow’ssa
- Oras Tynkkysen kanssa keskustelimme neuvottelujen toteutuksesta. Glasgow’ssahan oli valtava organisaatio, jossa esimerkiksi sihteeristö on tosi iso ja merkittävässä roolissa. Keskustelunaiheet on jaettu eri työryhmille, ja sihteeristöt haarukoivat ja koordinoivat yhteisiä asioita ja niitä, joista tulee kipukohtia. Pikkuhiljaa porukka pienenee, avaintyypit löytyvät ja hiljalleen suppiloituvat ne asiat ja henkilöt, jotka ovat eniten eri mieltä yksityiskohdista. Aluksi on siis paljon asioita, joista ollaan samaa mieltä ja viimeisiin pöytiin tulevat vain keskeisimmät riita-asiat. On paljon virallisia ja epävirallisia keskusteluita. Kokonaisuus on rakennettu siten, että tulokset tulevat aina viimeisenä yönä. Silloin on saatu riittävästi tietoa ja loppulausunnot puristetaan kokoon, Jukka kuvailee prosessia.
Vaikka ympäristöaktivisti Greta Thunberg moitti Glasgow’n saavutuksia vähäisiksi, todella paljon saatiin myös aikaan.
- Suvereeneja valtioita ei voi pakottaa. Kaikki perustuu yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen. Vaikkei kaikkea kirjata, niin tärkeitä asioita tapahtuu ja tietoisuus lisääntyy. Papereista pyritään tekemään sellaisia, että kuvastuu yhteistyö ja yhteisymmärrys, eikä valtioilla ole syytä olla noudattamatta sitoumuksia.
Valtioiden ja yritysten roolista puhuttiin myös paljon.
- Esimerkiksi Tanskassa on paljon korkean tason poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka tekevät vain ilmastotyötä. He tekevät myös tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Glasgow’ssa Tanskalla oli iso paviljonki, jossa cleantechiä myyvät yritykset esittelivät ratkaisujaan. Oraksen kanssa puhuimme, että tässä voisi olla myös suomalaisille yrityksille hyvä paikka auttaa muita maita saavuttamaan ilmastotavoitteensa, koska Suomessakin on valtavasti osaamista.
- Maailmalla on kysyntää ihmisistä, jotka osaavat toteuttaa muutoksia fiksusti. Energia-asiat ovat Euroopassa isoja ja politisoituneita. Pitää tuntea oikeita henkilöitä. Siksi energiateknologian vieminen Eurooppaan vie paljon aikaa ja siksi poliitikkojen ja yritysten on hyvä tehdä yhteistyötä, Jukka Joronen arvioi.
Aleksi Jäntti (vas.), Ilari Rautanen, Jari Saukko, Oras Tynkkynen, Jukka Joronen ja Silva Vuopponen edustivat Tamperetta Glasgow’n ilmastokokouksessa.