Tammervoiman pohjakuona muokkautuu vaikka betonipalikoiksi
Moni miettii, mitä jää jäljelle, kun roskapusseja poltetaan Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa. Yhä edelleen pusseista löytyy mm. palamattomia metalleja:
Jätteenpoltossa kaikki aines ei pala, vaikka yli 1000 asteessa arinan päällä käykin kuumentumassa.
Luonnonhiekkaa ja -soraa muistuttava pohjakuona on materiaalia, joka jää Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen arinalle sekajätteen polton jälkeen, kun isot metallikappaleet on poistettu magneettien avulla. Harmaan näköinen materiaali koostuu muun muassa lasista, metalleista, keramiikasta, kivestä, tiilestä, betonista, tuhkasta sekä sulamistuotteista.
Tammervoiman pohjakuonaa on kerätty viereiselle Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle yhteen aumaan. Kesällä pohjakuona-auman viereen pystytettiin Suomen Erityisjäte Oy:n siirrettävä käsittelylaitteisto, jonka avulla pohjakuona jatkokäsiteltiin. Sen sisältämät arvometallit ja mineraaliaines saatiin uusiokäyttöön. Suomen Erityisjäte käyttää ensimmäisenä Pohjoismaissa ADR-kuivaerotustekniikkaa.
Laitteisto liikkuu kuonan luo
Pohjakuonaa syntyy 20–30 % poltettavan jätteen määrästä. Tammervoimassa pohjakuonaa on muodostunut noin 29 000 tonnia vuodessa. Koko Suomessa pohjakuonaa syntyy 300 000 tonnia eli noin 7 500 rekkakuormallista. Pohjakuonan määrä lisääntyy, kun yhdyskuntajätteen poltto hyötyvoimalaitoksissa yleistyy. Suomessa on nyt yhdeksän jätteenpolttolaitosta ja kymmenes rakennetaan Saloon. Näistä seitsemässä on käytössä arinapolttotekniikka, josta tulee sellaista pohjakuonaa, jota siirrettävä käsittelylaitteisto pystyy jatkokäsittelemään.
Pohjakuonien käsittelyn ja hyödyntämisen ansiosta niiden sisältämät arvokkaat raaka-aineet saadaan takaisin kiertoon. Kuonasta on laskennallisesti noin 85 % mineraaliainesta ja 12-15 % metalleja.
Perinteisesti pohjakuonia on karkean metallien erottelun jälkeen käytetty jätekeskusten kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa, vaikka niillä on arvokkaampiakin hyötykäyttömahdollisuuksia. Suomen Erityisjäte tekee pohjakuonan mineraaliaineksesta Scanwas-keinokiviainesta, jolla voidaan korvata luonnonhiekkaa ja -soraa esimerkiksi tierakenteissa ja betonituotteissa. Lisäksi pohjakuonasta entistä tehokkaammin erotellut arvometallit kierrätetään metalliteollisuuden raaka-aineiksi.
Scanwas-päivä syyskuun lopussa Tarasteella keräsi monta ryhmää tutustumaan pohjakuonan käsittelyyn.
Yksi osa lajittelua tehdään ihmissilmän ja vahvojen heittokäsien avulla.
Pohjoismaiden ensimmäinen ADR-kuivaerotuslaitteisto
Tarasteella Tammervoiman pohjakuona pääsi kauhakuorma kerrallaan lajitteluun, jossa ADR-kuivaerotustekniikalla (Advanced Dry Recovery) eroteltiin erikokoiset partikkelit. Menetelmä on kehitetty ja patentoitu TU Delftin yliopistossa Hollannissa ja markkinoille sen on tuonut hollantilainen Inashco B.V.
Vuonna 2008 kehitetyn tekniikan etuna tavanomaisiin kuivaerotusmenetelmiin verrattuna on runsaampi arvometallien saanti; noin 80 % metalleista saadaan eroteltua. Menetelmä ei edellytä pohjakuonan ikäännytystä, ainoastaan suurimpien metallikappaleiden seulomisen. Jätevesiäkään ei synny, koska käsittelyprosessissa ei käytetä lainkaan nesteitä.
Suomen Erityisjätteen siirrettävä kuivaerotuslaitteisto käsittelee noin 100 000 tonnia pohjakuonia vuosittain ympäri Suomea ja Ruotsia. Tampereella laitteisto tuli tällä kertaa Ilmajoelta.
Scanwas-keinokiviaines käytössä jo Tampereen Hiedanrannassa
Pohjakuona sisältää runsaasti arvokkaita metalleja. ADR-kuivaerotuskäsittelyn avulla metallit saadaan takaisin kiertoon kaatopaikalle päätymisen sijaan. Pohjakuonasta noin 85 % on rakeisuudeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan luonnonhiekkaa ja -soraa vastaavaa mineraaliainesta. Tällä metallittomalla mineraaliaineksella, jota Suomen Erityisjäte myy Scanwas-keinokiviaineksen nimellä, voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita esimerkiksi tierakenteissa tai betoniteollisuuden tuotteissa. Keinokiviaines sopii erityisen hyvin esimerkiksi kevyen liikenteen väylien, pysäköintialueiden ja varastointikenttien alempiin rakennekerroksiin.
Tampereen Hiedanranta on edistyksellinen, rakenteilla oleva kaupunginosa, johon on rakennettu keinokiviaineksen avulla kevyen liikenteen väylä. Väylän rakenteeseen on asennettu haitta-aineiden pitkäaikaisliukoisuuksien seurannan mahdollistavat lysimetrit. Lisäksi syksyn aikana asennetaan termoelementit, jotta materiaalin routivuutta ja lämpötilaa voidaan tarkkailla tulevina vuosina. Tämän kohteen on tarkoitus antaa uutta tietoa jätteenpolton pohjakuonien ominaisuuksista Suomen olosuhteissa.
Betoniteollisuus hyödyntää pohjakuonasta eroteltuja mineraaliaineksia mm. betonielementeissä, tiilissä ja pihakivissä. Betonisissa Kartano-pihakivissä on noin 20 % korvattu keinokiviaineksella. Keinokiviaines on CE-merkittyä.
Keinokiviaines on hyvä vaihtoehto luonnonmateriaaleille tietyissä kohteissa. Sen käyttö säästää neitseellisiä raaka-aineita ja varmistaa niiden riittävyyden myös tulevaisuudessa.
Jätteenpolton pohjakuonasta valmistetut Luja-modulit muistuttavat jättimäisiä Lego-palikoita. Niidenkin avulla voi rakennelmia purkaa ja koota niin usein kuin on tarvetta. Moduleista valmistetaan esimerkiksi meluseiniä, tukimuureja, jäteasemien lajittelupisteitä ja teollisuuden varastoja.
Sanokoon hep, joka huomaa, että näissä tiilissä on rakennusaineena keinokiviainesta.
Teksti ja kuvat: Riitta Savola / Tampereen Sähkölaitos
Tekniset tiedot: www.erityisjate.fi