Tammerkosken historiikki sinetöi juhlavuoden
Tampereella on tehty 130 vuotta sähköä Tammerkosken veden virtausta hyödyntämällä. Ensimmäisen kerran sähköä tuotettiin Tammerkosken keskiputouksessa 22.9.1891. Sitä ennen sähköä oli tuotettu höyrykoneella, joka oli sijainnut Hämeenpuiston nurkilla alun perin ja sen jälkeen Myllyniemessä.
Olavi Toiva, Tampereen Kaukolämpö Oy:n entinen toimitusjohtaja, on nykyään historioitsija ja kirjailija.
Tätä Sähkölaitoksen historian yhtä merkkivuotta juhlittiin torstaina 9. joulukuuta Tampere-talossa, jonne oli kutsuttu Tampereen Sähkölaitokselta eläköityneet ihmiset. Tilaisuuden aiheena oli Tammerkosken ja sähkön tarina -nimisen historiikin julkistustilaisuus. Historiikin on kirjoittanut itsekin Sähkölaitokselta eläköitynyt Olavi Toiva ja teoksen on kustantanut Tampereen Sähkölaitos. Olavi Toivan ensimmäinen historiikki, joka julkaistiin noin neljä vuotta sitten, käsitteli Tampereen Sähkölaitoksen historiaa.
Toimitusjohtaja Jussi Laitinen
Juhlatilaisuuden aloitti Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Hän totesi, että tässä koronatilanteessa on hienoa, että paikalle on tullut noin 100 eläkeläistä ja sähkisläistä isäntää koronapassien kanssa ja turvallisuussääntöjä noudattaen. Laitinen kertoi aktiivisille eläkeläisillemme, mitä Sähkölaitokselle kuuluu nyt ja miltä energia-alan tulevaisuus näyttää.
- Ulkoapäin katsottuna energia-ala näyttää kenties tasaiselta, mutta sisältä päin tiedämme, että kehitys on voimakasta monella sektorilla, Laitinen kiteytti.
- Ilmastonmuutoksen hillintä on toimintamme keskiössä ja teemme kaikkemme, jotta saamme hiilidioksidipäästömme pienenemään ja uusiutuvien osuuden nousemaan. Se on vastuullisuutta - ja vastuullisuuttamme on myös tämän tilaisuuden järjestäminen. On hienoa, että pystymme tallentamaan historiaa ja tapaamaan teitä eläkeläisiä. Ilman teitä ei olisi meitä! Ja kiitos myös Olavi Toivalle, jota ilman tätä tilaisuutta ei järjestettäisi.
Olavi Toivaa haastatteli toimittaja Jari Korkki. Myös historiikin visuaalinen luoja, graafikko Veli-Pekka "Nalle" Ritvola oli kutsuttu haastateltavaksi, mutta hän ei valitettavasti päässyt paikalle.
- Historiikin teon ansiosta olen kävellyt Tammerkosken rantoja monella tavalla, päässyt teollisuuslaitoksiin ja maan allekin, Olavi Toiva kuvaili.
- Minulle on yhä selvemmin ja syvemmälle sisään kasvanut ajatus siitä, että tämä upea maisema on jokaisen tamperelaisen omaisuutta", Olavi herkistyi.
Toiva ja Korkki kävivät läpi Tammerkosken historiaa aina siitä lähtien, kun Näsijärven vesi puhkaisi kulkuväylän mantereen läpi ja Tammerkoski syntyi. He puhuivat valkeista, ruuhista, Finlaysonista, Tampellasta ja muistakin kehityksen merkkipaaluista.
Tammerkoskessa on kolme putousta ja noin 18 metrin putouskorkeus. Vuosikymmenien varrella on ollut pitkiäkin oikeustaisteluita vedestä ja virtauksesta.
- Nyt kun Sähkölaitos omistaa kolme ylintä voimalaitosta, ei ittensä kanssa tartte tapella, Korkki hymyili.
Jari Korkki kysyi Olavi Toivan mielipidettä myös siitä, voisiko Tammerkosken vielä ennallistaa.
- Jos tarkoitetaan luonnonmukaista, alkuperäistä koskea, niin se ei ole enää mahdollinen. Kosken rannat on voimakkaasti muokattu ja Tammerkoski on nykyään kapea, reunustettu kanava. Tehdasrakennuksia on aivan vesirajassa kiinni. Veden virtausta pitää joka tapauksessa säännöstellä, koska Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat osa Kokemäenjoen vesistöä. Tammerkoski on osa pitkää tulvanhallinnan ketjua, Toiva pohdiskeli.
Onko Toivalla jo seuraavia historiikkisuunnitelmia?
- Ei ole, mutta en täysin poissulje sitä silti. Olen nauttinut suunnattomasti paneutumisesta kotikaupunkini historiaan.
Tilaisuuden valokuvasi Sami Helenius.
Tampereen Sähkölaitos ei myy historiikkejä, mutta niitä toimitetaan luettaviksi ainakin pääkirjasto Metsoon ja Tampere-seuralle.