Nokia Arenan sisäilmaa jäähdytettiin MM-kisojen(kin) aikaan
Jo kymmenen vuotta hiilineutraalia kaukojäähdytystä Tampereella.
Tätä kirjoittaessani Suomi on juuri voittanut jääkiekon MM-kultaa uudessa Nokia Arenassa. Tuskin kukaan paikalla olevista 12 000 katsojasta kiinnitti huomiota hallin sisällä vallitseviin sisäilmasto-olosuhteisiin. Harva tietää, että areenan sisäilmaa jäähdytettiin pelin aikana noin yhden megawatin teholla. Vai tiesitkö sinä, että areena ylipäätään on kaukojäähdytetty tapahtumapaikka?
Jäähdytys kun on siitä hassu tuote, että sitä ei oikein pysty aistimaan, paitsi silloin kun olosuhteet alkavat poiketa optimaalisesta.
Kaukojäähdytyksen juhlavuosi
Virallisesti kaukojäähdytysliiketoiminta Tampereella alkoi, kun Tampere-talo ja Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiö Tampereen Kaukolämpö Oy allekirjoittivat ensimmäisen jäähdytyssopimuksen 5.9.2011. Tampereen Kaukolämmön toimitusjohtajana toimi tuolloin Olavi Toiva. Toiva on muuten eläkepäivillään kunnostautunut historiikkien kirjoittajana.
Tampere-talo ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kohde, joka liitettiin kaukojäähdytykseen. Ensimmäisenä liitettiin Ratinanrannassa sijaitseva Asuntoyhtiö Tampereen Baana 20.9.2012.
Syyskuun alussa 2011 Sähkölaitoksella ei ollut jäähdytyksen tuotantolaitosta eikä liioin verkkoakaan. Totta puhuen oli vain sopimuspaperi, jossa oli lupaus jäähdytyksen toimittamisesta asiakkaalle. Kaikki perustui alussa hatarahkoon visioon tulevaisuudesta ja muutaman henkilön lujaan uskoon jäähdytysliiketoiminnan kannattavuuteen ja Tampereen kasvunäkymiin.
Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt legendaarinen myynti-insinöörimme Timo Pesonen oli käsittääkseni yksi näistä ennakkoluulottomista visionääreistä. Haasteena verkostoliiketoiminnan aloittamisessa ovat isot alkuinvestoinnit, joten paineet olivat varmasti Timollakin melko kovat.
Kaukolämmön ja -jäähdytyksen isäksikin kutsuttu Timo Pesonen Sähkölaitoksen pilkkikilpailuissa keväällä 2022.
20 kilometrin verkosto
Tänään, kymmenen vuotta myöhemmin, minulla on ilo todeta, että tamperelainen kaukojäähdytys on voimissaan ja voi hyvin. Asiakkuuksia on vuosien varrella kertynyt noin 50 ja liittymiä noin 60 kappaletta.
Verkostoa on nyt rakennettu noin 20 kilometriä keskusta-alueelle ja Kaupinojan Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos vihittiin käyttöön vuonna 2017. Kaupinojan viime kesän huipputeho oli hieman alle 20 MW, joten voidaan sanoa, että 40 MW laitoksen tuotannosta on tällä hetkellä myyty noin puolet.
Finlaysonin alue vastaa 40 kerrostaloa
Kaukojäähdytysasiakkaat ovat kautta linjan erittäin tyytyväisiä valintaansa. Tästä mainiona esimerkkinä on Varman omistama Finlaysonin alue, joka pitkällisten neuvottelujen jälkeen liitettiin kaukojäähdytykseen toukokuussa 2019.
Toteutus oli Sähkölaitoksellekin todellinen haaste, sillä putki vedettiin Tammerkosken pohjaan ja virtauskin täytyi pysäyttää muutamaksi päiväksi. Kosken vastarannalla oli vastassa suojeltuja paperitehtaan raunioita, joiden välistä isot putket saatiin kuin saatiinkin rakennettua sovittuun aikarajaan mennessä Museoviraston vaativan tarkkailun alla.
Finlaysonin alueella on noin 400 000 m3 jäähdytettyä rakennustilavuutta, joka vastaa noin 40 keskikokoista kerrostaloa. Alueella oli aiemmin 12 sähköllä toimivaa vedenjäähdytyskonetta, jotka kaikki pystyttiin korvaamaan kaukojäähdytysliittymillä. Jäähdytyssaneeraus oli kokonaisuutena Varmalle mittava rahallinen panostus, ja hankkeen onnistuminen vanhoilla päätelaitteilla ja uusilla jäähdytysverkon lämpötiloilla huoletti asiakasta.
Koko Finlaysonin alueen rakennustilavuus saatiin kytkettyä kaukojäähdytyksen piiriin kesäksi 2021, joka pitkän hellekauden vuoksi oli todellinen koetinkivi uudelle jäähdytysjärjestelmälle. Jäähdytys toimi kesän yli moitteetta ja Varmalla oltiin niin tyytyväisiä lopputulokseen, että päätimme yhdessä toteuttaa hankkeesta asiakasreferenssivideon. LINKKI VIDEOON: https://www.youtube.com/watch?v=zVtP-ERSHdM&t=32s
Kylmäainevalinta osui nappiin
Kaupinojan kaukojäähdytyslaitoksellamme käytetään kylmäaineena ammoniakkia, jonka GWP-arvo (Global Warming Potential) on nolla eli mahdollisessa vuototilanteessakaan se ei kuormita ilmastoa. Lähinnä EU:n asettamien, kiristyvien ilmastotavoitteiden myötä kylmäaineiden GWP-arvoille on asetettu todella tiukkoja kriteerejä ja vieläkin kovempia rajoituksia kaavaillaan.
Ammoniakki on tässäkin mielessä nappivalinta kylmäaineena myös tulevaisuudessa. Voi jopa olla, että kahden muun luonnollisen kylmäaineen, hiilidioksidin ja propaanin, lisäksi ammoniakki on ainoa sallittu kylmäaine tulevaisuudessa, ainakin teollisessa mittakaavassa. Näin ollen kaukojäähdytys sopii omalta osaltaan täydellisesti Tampereen kaupungin infraan matkallamme kohti Hiilineutraalia Tamperetta 2030.
Paljasjalkaisen ylpeydellä
Paljasjalkaisena tamperelaisena olen todella ylpeä siitä, että Tampereella on kaukojäähdytys. Kun asiaa tarkemmin ajattelee, on uskomatonta, että jäähdytysenergiaa saadaan tuotettua kaupungin rakennuksille suoraan Näsijärvestä ilman, että luontoa tai ilmastoa häiritään. Kaukojäähdytyksen tuotannossa ei ole edes logistiikan tuottamia välillisiä haittoja.
Samu Lepistö
Myyntipäällikkö
etunimi.sukunimi@sahkolaitos.fi