Millainen on oikein mitoitettu sähköliittymä?
Sähköauto, lämpöpumppu, aurinkoenergiaa ja mitä muuta sähköliittymän taakse on vielä tuloillaan. Ei ihme, että sähkönkäyttäjät alkavat huolestua pääsulakkeiden kestosta. Onhan siellä jo ennestääkin käytössä lukuisia sähkölaitteita mm. liesi, mikroaaltouuni, kahvin- ja vedenkeitin sekä monesti sähkökiuas ja sähkölämmitystä erilaisissa muodoissa.
Ja kun autoakin pitää lämmittää. Auton moottori ja mielellään sisätila pitää saada lämpöiseksi, ettei nenä punoita kauppaan mennessä. Ennen koronaa nenä sai punoittaa - paitsi ei (kuulemma) yhdessä kaupassa - mutta näinä aikoina on huomattavasti parempi, ettei se punoita missään kaupassa! Ihan muuten kyllä terveellinen suuntaus.
Tällä hetkellä sähköautojen tarvitseman lataustehon vaikutus liittymämitoitukseen tuntuu olevan yksi eniten keskustelua aiheuttava asia, kun harkitaan oikean kokoista sähköliittymää. Sähköautojen latausta ei tässä nyt käsitellä tarkemmin, koska netti on täynnä hyviä ohjeita ja esimerkkejä. Lisäksi autokohtaisestikin on eroja lataustarpeissa ja -tavoissa.
Älä ryntää päätä pahkaa
Liittymää ei kannata suinpäin varmuuden vuoksi lähteä korottomaan tai uudisrakentamisvaiheessa hankkia huomattavasti ylisuurta liittymää varmuuden vuoksi. On kuitenkin suositeltavaa, että uuden liittymän ja pääkeskuksen hankinnassa on hyvä varautua siihen, että liittymää voi tarvittaessa suurentaa ainakin seuraavaan liittymäluokkaan ilman, että myöhemmin joudutaan uusimaan pääkeskusta tai liittymisjohtoa.
Nykyiset pientalojen sähköliittymät riittävät melko monessa tapauksessa sähköauton lataukseen ja liittymän tehonhallinnalla voidaan vielä parantaa tilannetta.
Pientaloissa yleisimpänä sähköliittymänä on 3 x 25 A eli kolmivaiheinen liittymä, ja jokaisen vaiheen suojana on 25 ampeerin sulake eli suurin sallittu virta. Vaihetta kohden siis voidaan liittymää kuormittaa 5750 W ja 3-vaiheinen yhteenlaskettu kuorma n. 17 kW. Toiseksi käytetyin luokka on 3 x 35 A, jonka teho n. 24 kW. Tämä luokka on nyt selvästi kasvattamassa osuuttaan pientaloissa juuri sähköauton latauksen varmistamiseksi ja ihan hyvä niin.
Ammattilainen selvittää nykytilanteen
Tehotarpeen lisääntyessä olemassa olevasta liittymästä kannattaa selvityttää ammattilaisen voimin nykyinen tilanne. Miten suuren osan rakennuksen ja veden lämmitys vie tehosta?
Onko mm. sähkökiukaan tehoristeily käytössä (erityisesti kiukaan termostaatin ohjaamana)? Onko joitain muita suuritehoisia laitteita käytössä? Voiko niiden käyttöä porrastaa, risteilyttää enemmän? Monesti liittymän eri vaiheet eivät ole tasaisesti kuormitettuja, jolloin isompien yksivaiheisten kuormien tarkastelu ja tasaaminen eri vaiheille saattaa jo parantaa tilannetta.
Mikäli liittymää joudutaan kasvattamaan, mutta olemassa olevan keskuksen nimellisvirta/varokealusta ei mahdollista suurempaa liittymäluokkaa, niin ennen koko keskuksen uusintaa, kannattaa harkita myös vaihtoehtoa, jossa hankitaan uusi pääkeskus ja nykyinen pääkeskus jää nousukeskukseksi. Tällöin lisäkuorma liitetään uuteen pääkeskukseen tai tarvittaessa hankintaan toinen alakeskus. Näin tietysti sillä oletuksella, että olemassa oleva pääkeskus ei kuntonsa puolesta jo edellytä vaihtoa uuteen.
Yksi vinkki esimerkiksi kerrostalon liittymää suurennettaessa autolatausta varten on hankkia uusi pääkeskus, jonka voi sijoittaa ulos piha-alueelle tehtävään jakokaappikeskukseen. Silloin olemassa olevaa keskusta ei tarvitse uusia, vaan se jää käyttöön sellaisenaan nousukeskuksena ja autolataustehot voidaan liittää tähän uuteen pääkeskukseen.
Mikäli heräsi kiinnostus tutustua tarkemmin sähkötehoihin ja niiden hallintaan, niin esimerkiksi seuraavassa linkissä on tarkempaa tutkimistietoa aiheeseen liittyen: SÄTE-opas, Opas pientalojen suunnitteluun: Sähkötehojen hallinta osana pientalojen energiatehokkuutta https://projects.tuni.fi/sate/julkaisut/
Tampereen Sähköverkko Oy:n ohjeet sähköliittymiin liittyen löytyvät linkistä: https://www.sahkolaitos.fi/tampereen-sahkoverkko/
Mukavaa loppusyksyä!
Kari Tappura
Suunnittelupäällikkö
Tampereen Sähköverkko Oy