Lielahden voimalaitos juhlii kolmekymppisiä tänään
Lielahden voimalaitos päätettiin vuonna 1983 rakentaa alueelle, joka sijaitsee Porin ja Parkanon junaratojen erkanemiskohdan välissä, lähellä Epilänharjua. Keskusteluissa polttoaineista kivihiili sai sen verran ryöpytystä, että päätös tehtiin lopulta turpeen ja maakaasun välillä. Lopulta 16.5.1984 valtuusto valitsi polttoaineeksi maakaasun. Perustelut olivat liiketaloudelliset: maakaasulaitos oli pienempi investointi ja sillä oli parempi vastapainesähkön tuotantokyky. Putkessa kulkevaa maakaasua pidettiin myös turvallisempana ja vähemmän saastuttavana kuin kumipyörillä kulkevia polttoaineita.
Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1986 rakentamalla ensin Porin radan alitus, jotta päästiin maanrakennustöihin tontilla. Tontin pintaa madallettiin noin 6 metriä. Tontilla rakennettiin ensin liitännäiskohteita, kuten huoltorakennus sekä 110 kilovoltin kytkinlaitos, joka valmistui syyskuussa 1987. Myös 400 metriä pitkää putkitunnelia ja jäähdytysvesipumppaamoa rakennettiin.
Varsinaisen voimalaitoksen rakentamistyö aloitettiin tammikuussa 1987, mutta alkuvuoden ankara pakkanen teki kiusaa. Pitkän pakkasjakson ennätys oli -32,4 astetta tammikuun 12. päivänä. Muutenkin vuosi 1987 oli yksi vuosisadan kylmimmistä. Tämä tietysti hidastutti ja vaikeutti rakentamista. Silti juhlittiin: huoltorakennuksen harjannostajaisia vietettiin 6.2.1987 Frenckellin ruokalassa.
Kattilahuoneiden teräsrunkojen pystytys aloitettiin aikataulun mukaisesti toukokuussa 1987 ja kattiloiden asennus alkoi syyskuussa. Laitoksen peruskivi oli muurattu jo 5.2.1987. Peruskiven muurasi kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom. Harjannostajaisjuhlaa vietettiin 30.10.1987.
Työmaa-aikainen lämmitys aloitettiin voimalaitosrakennuksessa joulukuussa 1987. Se loi edellytykset laiteasennusten jatkumiselle talvikautena. Vuoden 1987 loppuun mennessä kaasu- ja höyryturbiiniperustukset oli saatu pääosin valmiiksi ja alun viivästystä oli kurottu kiinni kuukauden verran.
Sähkölaitos rakennutti, talonrakennusvirasto toimi pääurakoitsijana
Lielahden voimalaitoksen rakennuttajana toimi Tampereen kaupungin sähkölaitos, joka solmi sopimukset noin 40 laitetoimittajan ja urakoitsijan kanssa. Kokonaissuunnittelusta ja suunnittelijoiden välisestä koordinaatiosta vastasi Ekono Oy. Arkkitehtisuunnittelun teki Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy. Pohjarakennussuunnittelun teki Geotesti Ky ja ääniteknisen suunnittelun Arkkitehtitoimisto Alpo Halme. Pääurakoitsijana toimi Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto.
Sähkölaitoksen toimitusjohtajana oli tuohon aikaan ensin Tapio Simola ja sitten 1.8.1988 lähtien Esko Jarva. Sähkölautakunnan puheenjohtajana vaikutti Kaj Sandelin.
Vihkiäiset heti 100-vuotisjuhlien jälkeen
Voimalaitos valmistui syksyllä 1988, koekäytöt tapahtuivat syys-lokakuussa. Tämä kahden kaasuturbiini ja yhden höyryturbiinin kombivoimalaitos maksoi 408 miljoonaa markkaa.
Ranskalainen Alsthom-Atlantique valmisti kaasuturbiinit, joiden kattilat toimitti Tampellan Kattilateollisuus. Höyryturbiinin toimitti AEG-Kanis Länsi-Saksasta. Laitos pystyi tuottamaan sähköä 132 MW ja kaukolämpöä 152 MW teholla. Lielahden käyttöönoton jälkeen maakaasusta tuli Sähkölaitoksen tärkein polttoaine; sen osuus oli yli 64 prosenttia. Turpeen osuus pieneni 50 prosentista 29 prosenttiin.
Lielahden voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi 1.11.1988 eli tasan 30 vuotta sitten. Kaksi viikkoa sen jälkeen Sähkölaitos juhli 100-vuotista taivaltaan.
Tuohon aikaan Sähkölaitos kuului Tampereen kaupungin organisaatioon ja henkilöstöä oli 786, joista pysyvässä työsuhteessa 735. Lielahdessa henkilöstöä oli 35 päivätyötä tekevää sekä vuorotöitä tekeviä niin, että jatkuvaan kolmivuoroon tarvittiin viisi käyttövuoroa, joissa jokaisessa oli 4 henkilöä. Vuoromestarilla oli rinnallaan käytönvalvoja ja kaksi koneenhoitajaa.
Nyt kun laitos täyttää 30 vuotta, koko Sähkölaitos-konsernissa työskentelee noin 380 henkilöä. Lielahdessa päivätyössä on 48 henkilöä ja vuoroissa 27. Luvut sisältävät myös kaukolämpövalvomon väen sekä kaukolämmön suunnittelun ja verkonrakentamisen. Maakaasun merkitys on pienentynyt polttoaineissa huomattavasti. Vuonna 2017 sen osuus oli enää 15 %.
Onnea 30-vuotiaalle Lielahden voimalaitokselle ja siellä työskenteleville!
