Kotimaisen puun saatavuutta on parannettava
Kolmisenkymmentä suomalaista energiayhtiötä on julkaissut yhteisen kannanoton, jossa kannetaan huolta kaukolämmön tulevaisuudesta. Huolemme perustuu energiayhtiöiden uusimpaan tilannekuvaan, jonka mukaan kaukolämmön tuotannon edellytykset heikkenevät monen tekijän summana. Tämä kehitys vaarantaa maamme lämmityksen huoltovarmuuden ja johtaa tehtyjen investointien vajaakäyttöön sekä kariutuneisiin kustannuksiin.
Haasteena on puutteellinen käsitys kaukolämmön toimivuudesta järjestelmänä, jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena. Energiayhtiöt ovat investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti – ja kehitys jatkuu. Kaukolämpöverkko on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaa kaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusia lämmönlähteitä hyödyntäen.
Voimalaitosten energiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät kykene korvaamaan korvata turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti. Turpeen energiakäyttö on puoliintumassa kaupungeissamme kolmessa vuodessa ja tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025.
Kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tuleekin saada markkinoille, jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla. Nykyinen kemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajien ensiharvennusrästikohteilla. Siirtymäkaudelle tarvitaan myös muiden metsänomistajaryhmien rästikohteiden energiapuut käyttöön.
Energiapuuta kaikkien metsänomistajien metsistä
Maamme metsänomistajista 60 % on yksityisiä metsänomistajia. Valtion omistaa noin 25 % metsämaasta ja loppu metsämaasta on yhteismetsillä (3 %) ja erilaisilla yrityksillä ja yhteisöillä (12 %). Tilastojen mukaan maassamme on ensiharvennusrästejä noin 800 000 hehtaaria ja sen lisäksi myöhässä olevia taimikonhoitoja lähes saman verran. Rästikohteiden energiapuumäärällä voitaisiin korvata energiaturpeen nykyinen käyttömäärä seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.
Rästikohteet ovat syntyneet, kun metsän uudistamisen jälkeen kohteella ei ole tehty tarvittavaa taimikonhoitoa. Rästikohteilla puun korjuu on kalliimpaa kuin muissa hakkuissa, minkä vuoksi metsänomistajat eivät ole voineet myydä kohteita järkevästi puumarkkinoille. Ilman tukea nämä kohteet uhkaavat jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi.
Jos pienpuun korjuutuki poistetaan, poisto lopettaisi energiapuun korjuun nuorista metsistä ja lisäisi tuontihakkeen käyttöä merkittävästi kaukolämmön tuotannossa. Muutoksella olisi suuri vaikutus lämmön toimituksen huoltovarmuuteen sekä alue- ja kansantalouteen.
Energiayhtiöt toivovat kemera-tukeen tai sitä vastaavaan tukimalliin seuraavia muutoksia:
- Tuki on laajennettava koskemaan kaikkia metsänomistajaryhmiä (pois lukien valtio).
- Pienpuun korjuutuki on muutettava €/kiintokuutiometri -perustaiseksi (nyt tuki maksetaan €/ha perusteella).
- Tuki kohdennetaan turvesiirtymäkauden ajaksi vain energiakäyttöön menevään puuhun.
- Tuen on oltava voimassa pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät uskaltavat investoida ja maamme rästikohteet saadaan hoidettua kuntoon.
Edellä esitetyt toimenpiteet turvaavat metsähakkeen saatavuutta ja siten varmistavat luotettavan kaukolämmön tuotannon ja jakelun ja sen huoltovarmuuden.
Tampereen Sähkölaitos on yksi kannanoton allekirjoittajista.