Kirkkaita ajatuksia koronakevään jälkeen
Sumussa purjehtineet tietävät, että jossain kohdassa sumu loppuu ja kirkastuu. Tuntuu, että näkee tarkemmin kuin koskaan. Juuri nyt, pitkän koronakevään päätteeksi, monet ajatukset ovat kirkastuneet ja tulevaisuuden suuntaviivat näyttävät lintuperspektiivistä katsoen erittäin selkeiltä. Yksityiskohdissa riittää toki vielä pitkään kehittämistä ja hiomista.
Ensinnäkin, elinkeinoelämä on Suomessa masinoinut suunnittelutyön, jossa 13 eri toimialaa on laatinut tiekartat kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä. Tiekartat julkaistiin toissapäivänä (9.6.2020) ja ovat luettavissa Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
Naistenlahti 3 -voimalaitostyömaa värittää katukuvaa tästä kesästä lähtien Tampereen Lapinniemessä.
Tiekarttojen yhteinen nimittäjä
Tiekartoilla on ehkä hieman yllättäenkin yksi selkeästi muiden yläpuolelle nouseva teema: sähkö. Eri alat nostavat ilmastonmuutoksen ratkaisuksi fossiilisen energian korvaamisen vähähiilisellä sähköllä. On jopa ennustettu, että sähkön käyttö tuplaantuu tulevina vuosikymmeninä. Sähkö on siis ratkaisu, lähes päästötön sähkö.
Tiekarttojen suunta kohti suurempaa sähkönkäyttöä on selkeä, mutta haasteellinen, koska tuollaiseen tuotantomäärään kykenevää, päästötöntä tuotantokapasiteettia ei vielä ole. Se tulee siis rakentaa. Rakentaminen maksaa, eikä millään valtiolla ei ole lähivuosina mahdollisuutta antaa satojen miljardien tukea uuden, päästöttömän tuotannon rakentamiseksi. Toisaalta ei ole olemassa taloudellisesti järkevää ja teknisesti realistista tuotantoteknologiaa, joka tämän yksinään laajasti ratkaisisi.
Jos uutta tuotantoa ei rakenneta tukivaroin, se rakennetaan kaupallisin ehdoin. Silloin investoinnille pitää saada riittävä tuotto. Tämä antaisi osviittaa, että kysynnän ja tarjonnan määrätessä sähkön hinnan myös tulevaisuudessa, sähkön hinta tulee nousemaan. Tämä taas vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden hintaan, jolloin esimerkiksi hiilivuodot päästöjä tuottaviin maihin tulee estää. Muuten yhtälö ei toimi. Eli merkittäviä poliittisiakin toimia tarvitaan.
Voimalaitostyömaalla oli eilen käynnissä mm. nostotöitä.
Tampereen suunta on kirkastunut
Toiseksi, Tampereen oma energiatulevaisuus on kirkastunut. Me emme Tampereella tule tuomaan ratkaisua koko Suomen sähköntuotannon ongelmaan, vaan valmistaudumme tulevaisuuteen toisesta lähtökohdasta.
Vuonna 2010 teimme energiakäänteen. Silloin käänsimme tuotantomme ajattelutavan siten, että aloimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Fossiilisilla polttoaineilla tapahtuva sähköntuotanto on jo minimoitu, ja tilalle on tullut ja tulee uusia energiantuotantolaitoksia muutaman vuoden välein.
Tampereen energiaratkaisu ei ole laajamittainen sähköntuotanto, vaan meidän energiantuotantomme tulee pohjautumaan yhä vahvemmin biotalouteen ja kiertotalouteen. Tämä on selkeä tarkennus aiempaan, jolloin puhuimme laajasti uusiutuvista energiantuotantomuodoista.
Meidän päätuotteemme tulevat olemaan paikallisesti ja lähes päästöttömästi tuotetut lämpö ja sähkö, jäähdytys sekä monenlaiset energiaratkaisut ja palvelut, joita mahdollistamme tulevan ilmastoneutraalin yhteiskuntamme jäsenille, asiakkaillemme.
Energialähteinämme ovat jo nyt Suomen ensimmäinen vesivoima, tuulivoimaa, metsätalouden sivuvirroista tehty sähkö ja lämpö, järvienergia, kotitalouksien jätteet sekä hukkalämmöt – aurinkosähköäkään unohtamatta.
Oli sähkön tuotannon ratkaisu Suomessa pitkällä aikavälillä mikä tahansa, tähänastiset valintamme ovat olleet 100-prosenttisesti oikeita. Joka päivä yhä uudelleen totean, että missiomme ”Ratkaisuja ilmastonmuutokseen” on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Uusi laiturirakenteinen kävelytie on juuri otettu käyttöön Naistenlahden voimalaitoksen rannassa.
Kiertotalous saa luonnonvarat riittämään
Koska maapallon luonnonvarat ja monimuotoisuus eivät kestä sitä, että ottaisimme uusia luonnonvaroja koko ajan käyttöön, ratkaisumme on kiertotalous. Tampereen Sähkölaitoksella olemmekin uusimpana toimenamme päättäneet lisätä kiertotalouden roolia tuotannossamme.
Alamme käyttää uuden Naistenlahti 3 -laitoksemme valmistuessa enemmän kierrätyspuuta, purkupuuta sekä kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamattomia materiaaleja. Teemme näistä paikallista energiaa. Voimme vähentää tämän avulla turpeen käyttöä merkittävästi ja autamme samalla Suomea pääsemään kierrätystavoitteeseen. Olemme viemässä Tamperetta lujaa vauhtia kohti hiilineutraaliutta.
Yhteistyömme Pirkanmaan Jätehuollon kanssa Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen osalta on ollut tehokasta ja hedelmällistä. Uskon tämän tyyppisten kiertotalouden synergioiden lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään.
Huomio olemassa oleviin rakennuksiin
Uusien rakennusten energiakulutus on puoliintunut 1990-luvulta, joten nyt on mielestäni vanhojen rakennusten vuoro. Vaikka vanha rakennus käyttäisi uusiutuvaa ja kiertotaloudesta peräisin olevaa energiaa, tulee sitä silti käyttää säästeliäästi ja viisaasti, eikä taloudellinen hyöty ei ole ainoa syy.
Meillä on jo nyt mahdollisuus digitalisoida vanhoja rakennuksia ja auttaa asiakkaita energiankäytön hallinnassa. Tekniikka on valmiina siihen, että liitämme kiinteistökohtaisia energiaratkaisuja energian hallintajärjestelmään, jossa kaukolämmitys on mukana. Kun tuotanto, jakelu ja kulutus ovat optimoituja, olemme jo pitkällä ilmastoneutraalissa yhteiskunnassa, eikä asumismukavuudesta tarvitse tippaakaan tinkiä.
Kun korona-ajan sumut ovat karisseet silmistä, maailman katse kääntyy taas ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen ratkaisee uusi teknologia, joka hyödyntää nykyistä, älykästä energiaverkkojen infraamme.
Tämän eteen, osana ratkaisua, on hienoa tehdä työtä. Meidän energiamme on Tampereelta kotoisin.
Jussi Laitinen
Toimitusjohtaja
Tampereen Sähkölaitos Oy