Keskustelu sähkön siirtohinnoista käy kiivaana
Tämän syksyn aikana käyty keskustelu sähkön siirtohinnoista on ollut kiivasta ja tälläkin kertaa historia on toistamassa itseään – kuten jo muutaman kerran aikaisemminkin viimeisen 10 vuoden aikana – ja käyty keskustelu tullee johtamaan muutoksiin sekä sähkömarkkinalain että sähkön jakeluverkkotoimintaa ohjaavien valvontamenetelmien osalta. Mekanismi tältä osin siis toimii. Samalla se kuitenkin tuo epävakautta liiketoimintaan, jossa keskeisiä arvoja asiakkaidenkin kannalta ovat ennakoitavuus ja vakaus.
Sähköverkkoliiketoiminta on erityisesti investointien osalta varsin pitkäjänteistä, sillä investointeja tehdään kauaskantoisesti jopa yli 50 vuoden päähän. Tämän takia äkkinäisten korjausliikkeiden tekemisen pitäisi ollaan tarkkaan harkittua. Etenkin kun näillä päätöksillä on monesti suora vaikutus mm. asiakkaiden hinnoittelun vakauteen, kuten käydyssä keskustelussa on hyvin tullut ilmi.
Vakaus ja ennakoitavuus
Tampereen Sähköverkko on aina pyrkinyt vakauteen ja ennakoitavuuteen hinnoittelussaan. Vaikka olemmekin valvontamenetelmien sallimissa puitteissa hintoja nostaneet ja näiden ohjaamina myös laskeneet, olemme esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistuneet pitämään hinnoittelumme mielestäni melko vakaana.
Esimerkiksi yleisimmässä asiakasryhmässämme (kerrostaloasukas) asiakkaan vuotuinen kokonaissiirtolasku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Kun huomioidaan, että tänä aikana arvonlisävero on noussut 22 prosenteista 24 prosenttiin ja sähkövero on yli 2,5-kertaistunut, on varsinaisten sähkön siirtohintojen keskimääräinen vuotuinen muutos ollut 1,1 prosenttia. Sitä voitaneen pitää maltillisena. Vertailun vuoksi Tilastokeskuksen laskema vastaavan ajanjakson kuluttajahintojen keskimääräinen vuotuinen muutos on ollut noin 1,4 prosenttia.
Edullista vai kallista – ja mistä laskun loppusumma muodostuu?
Alla on esitettynä kuvaajana, mistä asiakkaan vuotuinen sähkön siirtolasku kokonaisuudessaan muodostuu. Mikä monesti unohtuu, niin esimerkkinä olleessa kerrostaloasukkaiden asiakasryhmässäkin pelkkien siirtomaksujen (viralliselta nimeltään muuten verkkopalvelumaksujen) osuus on ainoastaan hieman yli puolet ja loppuosuus on sekä arvonlisä- että sähköveroja. Muilla kuluttaja-asiakasryhmillä verojen osuus korostuu vieläkin enemmän, kuten kuvaajasta voi havaita. Verkkopalvelumaksujen suuruudella on huomattava merkitys siihen, kuinka isoa suhteellista osuutta kokonaislaskusta mm. sähköverot näyttelevät.
Hintatasomme on myös valtakunnallisesti vertailtuna varsin edullinen. Edellä mainitussa asiakasryhmässä olemme viimeisimmän käytettävissä olevan vertailutiedon perustella Suomen toiseksi edullisin ja myös muissa asiakasryhmissä olemme selkeästi Suomen edullisimpien yhtiöiden joukossa.
Toimitusvarmuus keskeisenä tavoitteena
Toimintaympäristöt, joissa eri jakeluverkonhaltijat toimivat, eroavat huomattavastikin toisistaan ja toimintaympäristöjen eroavaisuutta on myös yksittäisten yhtiöiden jakelualueiden sisällä. Meidänkin jakelualueemme toimintaympäristöt ovat hyvin vaihtelevia.
Kuten nimestämmekin voi päätellä, vastuualueellamme on yksi Suomen suurimmista ja kehittyvimmistä kaupungeista eli Tampere. Tampereen kaltainen tiivis kaupunkialue asettaa toimintaympäristönä sähkön toimitusvarmuudelle huomattavastikin tiukemmat toimitusvarmuuskriteerit kuin mitä laki vaatisi.
Olemmekin pitkäjänteisesti kaupungin kehittymisen myötä panostaneet toimitusvarmuuden parantamiseen, jotta yhteiskunta pyörisi mahdollisimman häiriöttä. Laissa puhutaan tunneista, mutta kaupunkialueella muutamankin minuutin sähkökatko aiheuttaa merkittävää haittaa asumisen lisäksi erityisesti liikenteelle ja palvelusektorille, koska käytännössä kaupunkialueella yhteiskunta osin aina lamaantuu sähkökatkon seurauksena. Joukkoliikenteen sähköistymisen myötä kriittisyys kasvaa entisestään.
Voidaankin sanoa, että edellä mainitusta syystä niitä toimitusvarmuusinvestointeja, joita nyt Suomessa laajamittaisesti tehdään lain ohjaamana, on tehty kaupunkialueilla pidemmällä aikajänteellä koko ajan toimintaympäristön ohjaamana. Tätä työtä on jatkettava, jotta mm. yhteiskunnan sähköistymisen myötä lisääntyvät vaatimukset voidaan täyttää.
Maantieteellisesti mitattuna yli puolet jakelualueestamme on haja-asutusaluetta ja tälle alueelle sähkömarkkinalakiin tehdyt toimitusvarmuutta koskevat määräykset ohjaavat meidänkin toimintaamme ja investointejamme. Tästä voit lukea verkkopäällikkömme Petri Sihvon kirjoittamasta blogiartikkelista tarkemmin: https://www.sahkolaitos.fi/blogiarkisto/mittavia-investointeja-tampereen-sahkoverkolla/
Pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon
On tärkeää, että valtakunnallisesti kaikkia koskettavista asioista käydään keskustelua. Keskusteluun sähkönsiirrosta on varmasti aihetta ja perusteita. Tärkeää kuitenkin olisi, että kun keskustelun perusteella tullaan tekemään päätöksiä, huomioidaan näissä toimialan luonteesta johtuva pitkäjänteisyys ja ennen kaikkea kokonaisvaikutukset.
Päätöksiä voidaan muuttaa nopeastikin, mutta sähköverkkoa rakennetaan vuosikymmeniksi.
Marko Lundström
Toimitusjohtaja
Tampereen Sähköverkko Oy