Halu pitää työntekijöistä huolta
Yksi on menossa asuinkiinteistön lämmönjakohuoneeseen, toinen korjaa liikennevaloja vilkkaasti liikennöidyllä katualueelle, kolmas keskittyy esityksen tekoon etätöistä käsin, neljäs kaartaa tarkastuskierrokselle lämpölaitoksen pihaan ja viides tarkkaillee valvomosta käsin prosessia - myös yön pimeinä tunteina. Ja tähän päälle pari sataa muuta työtehtävää ja työnteon muotoa. Tampereen Sähkölaitos -konsernissa työskentelee lähes 400 ammattilaista vaativissa ja hyvin vaihtelevissa työtehtävissä. Sanomattakin on selvää, että työntekijöiden hyvinvointi on meille tärkeää.
Tarkastelukenttä on laaja, kun halutaan ymmärtää ja kehittää henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstömme on jakautunut useampaan toimipisteeseen, työajat poikkeavat toisistaan, vuorotyötä tekee noin viidennes, osa on reissuhommissa, monet liikkuvat päivittäin työssään ympäri Tamperetta ja vähän naapurikunnissakin. Työtä tehdään maastossa, kadulla, omissa ja muiden kiinteistöissä. Suuri joukko työskentelee toimistosta käsin asiantuntijatehtävissä, toiset tekevät kiinteästi asiakastyötä ja mahtuu sitä etätyötä tekeviä ja päivystystäkin työnkuviin. Paljon on pitkän linjan sähkölaitoslaisia eli pitkän työuran konsernissa tehneitä, ja suurin osa työntekijöistämme on miehiä.
Kypärä suojaa hankalissa paikoissa. Kuvassa on Tampereen Veran Oskari etäluentamittarien asennustöissä Pyynikillä.
Sen lisäksi, että henkilöstö ei ole samaa geneeristä työtä tekevää joukkoa, tuo työympäristömme monia haasteita työhön ja siinä onnistumiseen. Sähkö on luonnollisesti läsnä – ihan konkreettisestikin osalla, ja niin ovat paineelliset laitteet putkistoineen sekä korkeat että matalat lämpötilatkin. Prosesseissa on mukana kemikaaleja ja polttoaineetkin tuovat oman haasteensa työn turvalliselle tekemiselle.
Maastossa, kaduilla ja teillä tehtävät työt eivät painotu vain kauniisiin kesäpäiviin, vaan työtä tehdään myös haastavimmissa olosuhteissa tuulen tuivertaessa ja lumen tuiskutessa yön pimeydessä. Auto on jätetty kauas ja partioidaan moottorisaha ja muut työkalut mukana maastossa, kunnes löytyy pahasti linjan päällä roikkuva suuri kuusi. Hartioita painaa tieto siitä, että tuhansia asukkaita on ilman sähköä. Silti on muistettava oikeat työasennot ja ennakoitava vaaratilanteet.
Myrskyt kaatavat joskus puita linjoille ja aiheuttavat sähkökatkoja. Asentajille annetaan koulutusta myös moottorisahatöihin, mikä lisää työturvallisuutta hankalissa olosuhteissa. Kuva on Tampereen Teiskosta.
Fyysinen ja psyykkinen kuormitus
Työasennot ovat toisinaan hankalia ja toisilla työ on fyysisesti raskasta. Suuri joukko työntekijöistämme tekee vaativaa asiantuntijatyötä, jossa on myös fyysiset näkökulmansa liiallisen istumisen ja näyttöpäätetyöskentelyn tuomien haasteiden kautta. Samalla työelämän muuttuminen on tuonut mukanaan yhä vahvemmin psykososiaalisen kuormituksen, mikä ulottuu toimistosta maastoon.
Kuormituksesta puhuttaessa on muistettava, että sopiva kuormitus on hyvästä edistäen työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Juuri liiallista kuormitusta tulee pyrkiä välttämään, jotta kuormitus ei muutu positiivisesta negatiiviseen. Sopivissa määrin haastavien asioiden parissa työskentely luo puitteet, joissa työntekijä pääsee kokemaan työn imua ja saa työstään virtaa. Työn imua, työssä onnistumista, työtyytyväisyyttä ja työssä jaksamista halutaan edistää ja tukea.
Sähkölaitoksella tehdään 12 tunnin vuorotyötä ja Tampereen Sähköverkon valvomo toimii 8 tunnin vuoroissa. 12 tunnin vuorotyöhön siirryttiin portaittain ja kokemukset siitä ovat olleet pääosin positiivisia eli sillä on ollut oma vaikutuksensa valvomotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Kuva on Lapsi mukaan töihin -päivästä Naistenlahden voimalaitoksen valvomosta.
Etätöitä ja räätälöityjä työaikoja
Tiettyihin työtehtäviin etätyön mahdollisuus on antanut uusia positiivisia ulottuvuuksia ja voimavaroja työssä onnistumiseen. Työntekijöiden erilaisissa elämäntilanteissa joustoa pyritään löytämään ja työaikoja räätälöidään. Työnantajana suhtaudumme avoimesti erilaisiin työkykyä edistäviin kokeiluihin ja tuemme henkilöstön omaehtoista urheilukerhotoimintaa. Yhteiset hetket työkavereiden kanssa kahvitauolla, taukojumpassa tai aamupuuron merkeissä lisäävät yhteisöllisyyttä ja luovat sitä kautta positiivista me-henkeä.
Hyvinvoinnin johtaminen ei olekaan pelkästään taukojumppaa ja hedelmäkoreja, vaan työtä ja työntekijää tulee ymmärtää kokonaisuutena. Se vaatii paljon erilaisten asioiden ymmärtämistä ja kehittämistä johtamisesta lähtien. Yksi keskeisimmistä kumppaneistamme työolojen tarkastelemisessa ja terveydellisten haasteiden parissa on työterveyshuolto. Työterveyshuollon kanssa pohdimme tosiasioihin ja raportteihin pohjautuen työntekijöiden altistumisen tilannetta, työkykyhaasteiden ennaltaehkäisemistä, työhyvinvoinnin kehittämistä ja työoloja. Toimivat prosessit työterveyden kanssa luovat perustan asioiden toimivuudelle ja läpinäkyvyyden nykyiseen tilanteeseen.
Varhaisella tuella ja puheeksi ottamisella on ollut positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnin kehittymiseen – asioita on saatu ratkottua tai asioiden kehittyminen ongelmiksi on saatu katkaistua jo alkumetreillä.
Tampereen Sähkölaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää Ratinassa kuntosalia. Tässä talkoillaan kuntosalille uusia välineitä.
Kattavat työterveyshuoltopalvelut
Kattavat työterveyshuoltopalvelut antavat työntekijöille mahdollisuuden terveyden edistämiseen ja hallintaan ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi. Terveydenalan ammattilaisilla on sama päämäärä kuin meille työnantajana – pitää huolta ihmisistä, työntekijöistä, ja antaa heille eväitä mahdollisimman terveeseen ja hyvinvoivaan työhön ja arkeen.
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin saralla tutkimusta on paljon ja tutkimustulosten myötä työntekijöiden suojeleminen työperäiseltä kuormitukselta, altistukselta ja riskeiltä nousee yhä enemmän keskiöön. Kenttä onkin – sanoisinko laaja – mutta äärettömän mielenkiintoinen.
Menneeseen ei voi enää katsoa koko aikaa, vaan tulee ymmärtää tulevia haasteita, mutta myös voimavaratekijöitä. Energia-alan ja työelämän murroksessa on valtavasti haastetta, mutta myös potentiaalia. Miten henkilöstön osaamista ja oppimishalua voidaan hyödyntää? Nouseeko empatia työelämätaitojen kärkeen? Miten hallita työn sirpaleisuutta ja lisätä työn imua? Kun jokainen ymmärtää oman osuutensa yhteisön rakennusaineena ja mitä hän siihen tuo, ollaan hyvän työyhteisön rakentamisen tiellä.
Vähän kliseisesti voi sanoa, että henkilöstö on suurin voimavaramme ja sen voimavaran ylläpitämisen kanssa työskenneltäessä ei koe työtään turhaksi.
Tiina Elomaa
Työsuojelupäällikkö