Älykäs kaukolämpö -projektissa saavutettiin 5-10 % kustannussäästöt
Uuden palvelun pilotissa sisätilojen olosuhteet pidettiin vakaina.
Tampereen Sähkölaitos on pilotoinut uutta palvelua kaukolämpöasiakkaille yhden lämmityskauden ajan. Pilotissa oli mukana 10 asuinkerrostaloa ja 20 muuta kiinteistöä Tampereelta. Tällä pilottijaksolla keskityttiin erityisesti taloyhtiökiinteistöihin.
Pilotin ensimmäisen lämmityskauden tulokset on analysoitu ja niiden perusteella palvelulle on tarvetta.
- Keskeisin tulos on, että kiinteistöjen sisäilmaolosuhteet pysyivät vakaina, vaikka kiinteistöt säästivät palvelun ansiosta keskimäärin 8,2 prosenttia kaukolämmön energiakustannuksistaan, kertoo tuotepäällikkö Suvi Suojanen Tampereen Sähkölaitokselta.
Miten säästö on mahdollista?
Säästöt saavutetaan kaukolämmön kysyntäjouston avulla. Asuinkohteissa tämä tarkoittaa rakennuksen lämmityksen hetkellistä madaltamista, kun lämmintä käyttövettä kuluu paljon. Käytännössä näin tapahtuu aamuisin (noin klo 6-10) ja iltaisin (noin klo 15-19), kun ihmiset tekevät arkiaskareitaan. Kulutushuippujen jälkeen rakennuksen lämmitys palautetaan normitasolle. Näistä muutoksista huolehtii palvelun automaatiojärjestelmä, joka on kytketty ennen pilotin alkua kiinteistön omaan rakennusautomaatiojärjestelmään.
Kun kulutushuippuja alennetaan uuden palvelun ansiosta, taloyhtiön laskutusvesivirran luokitusta pystytään alentamaan. Kaukolämmön perusmaksu alentuu ja asiakkaalle syntyy pysyvää säästöä, mikäli kulutus pysyy saavutetulla tasolla.
Palvelu mahdollistaa myös pienemmät energiamaksut, kun kiinteistön energiakulutusta voidaan optimoida esimerkiksi asuntojen sisälämpötilamittausten perusteella.
Kokemukset asuinkohteissa
Pilotoitu säätömenetelmä toimi asuinkohteissa tarkoituksenmukaisesti ja tuotti selkeitä hyötyjä. Asuinkohteet ovat hyvin samankaltaisia kaukolämmön kulutusprofiililtaan. Niissä kaukolämmön kulutushuippuja määrittää selkeästi lämpimän käyttöveden käyttö. Kiinteistön omistajan kukkaro kiittää, kun kiinteistön kulutusprofiilia tasattiin ja energiakulutusta optimoitiin. Asukkaat puolestaan arvostivat tasaisempia sisälämpötiloja eli heillä oli paremmat asuinolosuhteet.
Kokemukset muissa kiinteistöissä
Selvitysten, testien ja havaintojen perusteella ilmanvaihdon ohjauksilla ja ilmalämmityksellä on keskeinen rooli muiden kiinteistöjen lämmityksessä. Asuinkiinteistöistä poiketen kaukolämmön kulutuksen tehohuippu ilmenee aamuisin ilmanvaihtokoneiden käynnistyksen yhteydessä. Täten laajamittaisen kysyntäjoustovaikutuksen saavuttamiseksi ilmanvaihdon ohjaus on liitettävä kysyntäjoustosäätöön.
Lämmityskauden aikana havaittiin, että muille kiinteistöille ei löydetty yhtä, joka kohteelle monistettavissa olevaa kysyntäjouston säätömallia. Tämä johtuu kiinteistöjen käyttötapojen erilaisuudesta, erilaisista järjestelmistä ja säätölaitteista sekä toisistaan poikkeavista ohjauksista.
Tälle ryhmälle keskeisintä onkin tehdä kattava kohdekartoitus, jossa selvitetään lähtötilanne ja sen asettamat kohdekohtaiset rajoitteet. Tämän perusteella määritellään kohteille soveltuvat kustannustehokkaat menetelmät ja säätömuutokset.
Bonuksiakin löytyi
Seurannan ja analyysien avulla huomattiin lämmön käyttöön ja ohjauksen toimintaan liittyviä vikoja, säätöpoikkeamia ja parannuskohteita. Pilotin ansiosta ne löydettiin ja päästiin tekemään tarvittavat korjaukset ja muutokset. Tällaisia olivat esimerkiksi huojuvien säätöjen virittäminen, viallisten säätöventtiilien ja toimilaitteiden vaihto, liian kylmät ja kuumat tilat sekä ilkivaltatapaus, jossa yleisen pesutilan suihku jätettiin toistuvasti valumaan.
Suuri etu isännöitsijöille on siitäkin, että kattavan huonelämpötila-anturoinnin ansiosta saatiin hyvä pohja lämpötilojen hajonnan kaventamiselle ja hienosäädölle sekä säätötoimenpiteiden onnistumisen seurannalle.
Tässä kohteessa huonelämpötilojen hajonnan havaittiin olevan suurta eli ennen säätöä osa tiloista oli liian kylmiä. Kattava anturointi tarjosi selkeän näkymän lämpötiloihin ja säätömuutosten pohjaksi. Kylmimpien tilojen lämmitystä säädettiin paremman lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi. Anturoinnin ja säätöjen ansiosta viihtyvyys tiloissa parani merkittävästi.
Tulevaisuus
- Ensi lämmityskaudella kehitämme palvelua edelleen. Tavoitteena on kehittää palveluun tekoälyä, joka oppii parhaimman tavan lämmittää juuri kyseistä kiinteistöä. Testaamme myös älytermostaatteja ja mobiilisovellusta, jossa asukas voi itse vaikuttaa olosuhteisiin ja antaa palautetta, Suojanen visioi.
Pilottiin on tulossa lisää pilottikohteita. Osa on pyydetty mukaan, osa on hakeutunut itse. Kaikki pilottikohteet ovat olleet toistaiseksi Tampereen alueella. Kaukolämmön kysyntäjoustoon perustuvat palvelut ovat yleistyvä trendi Suomessa.
- Digitalisaatioon ja tekoälyyn perustavat energiapalvelut tuntuvat olevan monen energiayhtiön työpöydällä. Uskon, että tämänkaltaiset palvelut yleistyvät, kun teknologia kehittyy ja tulee tunnetummaksi, Suojanen kiteyttää lopuksi.
Projekti on osa laajempaa, monivuotista EU:n Stardust -hanketta, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki, VTT, Enermix, Aurinkotekno ja Skanska
Lisätiedot:
Tuotepäällikkö Suvi Suojanen, suvi.suojanen@sahkolaitos.fi