100-vuotiaan Lämpötalon valaistus uusittiin suojelukohteen arvoisesti
Tampereen Sähkölaitoksen nykyinen päätoimipiste sijaitsee Tampereen Ratinassa, osoitteessa Voimakatu 17. Vaikka rakennusta on sisältä saneerattu, on sen ulkokuori suojeltu ja sen alkuperäistä ulkonäköä on kunnioitettu korjaustoimenpitein.
Sähkölaitoksen toiminta Lämpötalossa alkoi 23.12.1919 eli sata vuotta sitten. Silloin se oli höyryvoimalaitos, jossa puuta polttamalla tuotettiin sähköä.
Sähkölaitoksella on tänään juhlittu 100-vuotiasta Lämpötaloa ja talon uusi, upea julkisivuvalaistus on ollut ensimmäistä kertaa käytössä. Valaistussuunnitelma on tehty yhdessä WSP Finland Oy:n valaistussuunnittelijoiden Annukka Larsenin ja Heini Myllyojan kanssa. Sähkösuunnittelijana on toiminut AX-Suunnittelu. Julkisivuvalaistuksen ja pihavalaistuksen pääurakoitsijana toimi Tampereen Vera Oy. Erikoisvalaisimet ovat kotimaisen Savled Oy:n valmistamat.
Valaistuksessa on eri teemoja eli perusvalaistuksen lisäksi rakennuksen voi valaista joulunpunaiseksi tai vaikkapa itsenäisyyspäivänä siniseksi.
Tampereen kaupunki täytti tänä vuonna 240 vuotta ja Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen korosti juhlapuheessaan valaistuksen olevan myös lahja kaupungille, joka omistaa Sähkölaitoksen.
Otteita Lämpötalon historiasta
Uuden höyryvoima-aseman rakennussuunnitelman laati vastikään palvelukseen tullut käyttöinsinööri Juho Anton Simola (1884-1958), josta myöhemmin tuli Sähkölaitoksen pitkäaikainen johtaja.
Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1917 heti, kun kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson sai piirustukset valmiiksi ja valtuusto hyväksyi ne. Vaikka laitteita ei tullut, muuraustöitä tehtiin joukkotyöttömyyden helpottamiseksi. Työttömyyttä aiheutti se, että armeijan tilaukset ja vallityöt olivat loppuneet.
Muuraustyöt oli pakko keskeyttää 28.1.1918 sisällissodan puhjettua. Rakennus sai vaurioita Tampereen valloituksen yhteydessä huhtikuussa 1918.
Voimalaitosrakennus ja 80,5 metriä korkea piippu valmistuivat syksyllä 1919. Koneet ja laitteet saatiin paikalle niin myöhään, että sähköntuotanto voitiin aloittaa vasta 23.12.1919.
Voimalaitos oli osittain kaksi- ja osittain kolmikerroksinen. Rakennuksen julkisivumateriaali on paikalla muurattua punatiiltä. Molemmat höyrykattilat oli rakentanut suomalainen Kone- ja Siltarakennus. Kattiloissa poltettiin puuta, mutta ne oli mahdollista muuttaa kivihiilikäyttöisiksi.
Konehallin keskellä oli Svensk Turbinfabriks Ab:n valmistama turbogeneraattori, joka tuotti 5 kV:n kolmivaihevirtaa. Turbiinihuoneen vieressä oli suurjänniteosasto ja alapuolella mittalaitteet, jotka oli ostettu sveitsiläiseltä Oerlikonilta – kuten muuntajat ja öljykatkaisijatkin.
Vuonna 1920 höyryvoiman teho oli 2400 kW ja sähköä tuotettiin 1144 MWh. Sähkölaitoksen koko sähköntuotantokapasiteetti nousi höyryvoimalaitoksen ansiosta 4000 kilowattiin ja oli 46 MWh vuorokaudessa.
Höyryvoima-asemaa laajennettiin jo vuonna 1928. Uudet koneet käynnistettiin 10.11.1928. Isommalla koneella saatiin ajettua 4000-4500 kW. Vuonna 1933 saatiin 7000 kW teho.
Höyryvoima-asema jäi varavoimaksi vuonna 1931, kun riittävästi edullisempaa sähköä oli saatavilla muista lähteistä.
Aprillipäivänä 1942 räjähti höyryvoima-aseman ulkomuuntoasemalla kranaatinkuoreen suljettu panos maan pinnalla ns. ranskalaisen muuntajan käämikytkimen alla. Muuntajan radiaattorien alaosa särkyi ja öljy valui maahan. Kojeisto särkyi osittain. Muuntajan astiaan tulleesta reiästä valui maahan 18,5 tonnia öljyä, josta kolmannes saatiin talteen.
Ratinan ulkomuuntoasema valmistui v. 1930.
Vuonna 1932 päätettiin rakentaa höyryvoima-aseman yhteyteen varasto- ja korjauspajarakennus (kuva alla). Se valmistui tontin pohjoisrajalle vuonna 1933 kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaiseksi. Verstasrakennus purettiin vuonna 2011.
Höyryvoima-asemaa laajennettiin etelänpuolisella matalammalla siipirakennuksella ensimmäisen kerran vuonna 1938. Toinen laajennus tehtiin 1955.
1960-luvulla höyryvoimalaitoksesta saneerattiin Tampereen ensimmäinen kaukolämpökeskus. Vanhimmat kattilat korvattiin kahdella lämmityskattilalla. Lisäksi tarvittiin tilat pumppukeskukselle, valvomolle ja työntekijöille. Pohjoinen julkisivu uusittiin. Lämpökattiloissa käytettiin aluksi raskasta polttoöljyä. Ratinan lämpöasema muutettiin maakaasukäyttöiseksi vuonna 2004.
Vanha tiilipiippu purettiin vuonna 1977. Nykyinen piippu on teräsrakenteinen ja vuodelta 2011.
Vuonna 2008 eteläsiipi peruskorjattiin ja muutettiin toimistokäyttöön. Tiloissa toimi tuolloin Tampereen Vera Oy. Nyt eteläsiiven tiloissa toimii Tampereen Sähköverkko Oy.
Lämpötalon omistaa Tampereen Sähkölaitos Oy, jolla on tiloissa asiakaspalvelupisteen ja toimistotilojen lisäksi lämpökeskus.
